Aihearkisto: Numero 2021-2
Kuksalla, kuupalla ja ämpärillä
Jani Erola
Oppitunti Suomen pohjoisimmassa koulussa Inarin Partakossa vuonna 1980. (Museoviraston kuvakokoelmat/Helge Heinonen, CC BY 2.0)
Suomalainen peruskoulu kuuluu maailman tasa-arvoisimpiin, mutta perhetaustan vaikutus koulutuksessa näkyy meilläkin. Tasa-arvon edistäminen vaatii toimia erityisesti peruskoulun jälkeisen koulutuksen suhteen.
Luokat ja eriarvoisuus
Harri Melin
Sisäkkö soittamassa puhelimella talon emännän puolesta. Bell Telephone Quarterly, 1930.
Yhteiskuntaluokat muuttuvat, mutta niiden vaikutus näkyy silti niin kirjallisuuden henkilöhahmoissa kuin ihmisten arjessakin. Ymmärrystä luokista tarvitaan myös, jotta yhteiskunnan eriarvoistuminen voidaan pysäyttää.
Velka ja velkasuhde
Arja Alho
Ekonomisti Anni Marttinen. Kuva: Pekka Elomaa.
Ekonomisti Anni Marttinen avaa kevään talouskeskustelun keskeisiä käsitteitä ja väittämiä. Tämä jokaisen pitää vähintään tietää velasta, työllisyydestä ja talouspolitiikan poliittisuudesta.
Elpymiskokonaisuus perustuu solidaarisuudelle
Tytti Tuppurainen
EU-maiden yhteinen elpymispaketti on poikkeuksellisessa tilanteessa sovittu kertaluonteinen ratkaisu, jolla EU-maat pyrkivät yhdessä ulos globaalin koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Oikeusperusta korostaa jäsenmaiden keskinäistä taloudellista solidaarisuutta luonnonkatastrofiin verrattavassa kriisissä.
Aina korkeammalle
Arja Alho
Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani. Kuva: Pekka Elomaa.
Sami Itanin lempilaji 10-ottelijana oli korkeushyppy. Nyt hän on urheiluvaikuttaja, joka puhuu urheilun vastuusta ihmisoikeuksien, kehityksen ja rauhan edistäjänä. Itanin rima on korkealla. Mihin hän mahtaa vielä yltää?
Tapahtuma-alaa ei voi ohittaa olankohautuksella
Mikael Suomela
Jokaisen kannattaa pitää mielessään 1990-luvun alun laman opit: valtio heittää joitain aloja tai toimijoita bussin alle, kun on kriisi. Niin kuin olemme huomanneet, tapahtuma-alan ahdinkoa eivät poliitikot juuri halunneet mainita tai käsitellä – ennen kuin julkinen paine kävi liian suureksi. Tässä kriisissä tapahtumat vaikuttavat olleen suhteellisen helppo uhrattava.
Eriarvoisuus luokkakuvassa
Arja Alho
Yksilöpuheen yleisyydessä on hankalaa puhua luokasta. On väitetty, ettei luokkia enää ole. Myös keskiluokasta ja siihen kuulumisesta on tullut eräänlainen luokkien sulatusuuni. Tosin, eihän luokasta puhuminen tarkoita sitä, että ihmisiä pantaisiin jonkinlaiseen järjestykseen. Sitä vastoin luokkapuhe auttaa ymmärtämään erilaisia lähtökohtia ja resursseja, joita ihmisillä taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti elämässään on. Kuinka se voisi koskaan olla vanhanaikaista? Lue loppuun
Sisällysluettelo 2/2021
Ydin 2/2021 kysyy, miltä eriarvoisuus ja luokkayhteiskunta näyttävät nykypäivänä. Ydinhenkilömme, SOSTEn asiantuntija Anna Järvinen muistuttaa huono-osaisuuden periytymisestä, kun taas professori Harri Melin tarkastelee yhteiskuntaluokkien muutosta historiallisesta perspektiivistä. Matti Tuomala kirjoittaa tulo- ja varallisuuserojen kehityksestä, johon viittaa myös Thomas Pikettyn ajatuksia pohtiva Kalevi Suomela. Ekonomisti Anni Marttinen analysoi kevään talouskeskustelua feministisen talouspolitiikan oivalluksia hyödyntäen ja Jani Erola puolestaan kysyy, kuinka tasa-arvoinen suomalainen koulutusjärjestelmä todellisuudessa on. Yhdenvertaisuudesta ja reilusta pelistä puhuu myös Suomen Urheiluliiton Sami Itani, joka ei näe urheilua erillisenä politiikasta ja muusta yhteiskunnasta.
Numeron muissa jutuissa Bijan Rezai Jahromi analysoi Iranin tilannetta ja Kiinan tuloa mukaan Lähi-idän geopolitiikkaan, Jouko Kajanoja arvioi Barack Obaman muistelmia ja Arja Alho pohtii musiikin edelläkävijöitä Jim Morrisonia ja The Doorsia. Saara Paatero selvittää, miten mielenterveyspotilaita Suomessa ennen hoidettiin, ja Vincenzo Montefinesen kuvat näyttävät, millaisissa oloissa Albanian kaivostyöläiset louhivat arkipäiväisiin tuotteisiin käytettävää kromia. Kolumnisteista Tytti Tuppurainen käsittelee EU:n elpymispakettia, Karim Maïche onnittelee 50 vuotta täyttävää suomalaista rauhantutkimusta ja Mikael Suomela kiinnittää huomion tapahtuma- ja kulttuurialan ahdinkoon koronakriisin aikana.