Aihearkisto: Numero 2022-2

Zahra Karimy katsoo suoraan kameraan,. Hänellä on pitkät tummat hiukset auki ja vaaleanpunainen paita päällä.

Älkää unohtako Afganistania

Juhis Ranta

Viime vuoden elokuussa Taliban julistautui Afganistanin sodan voittajaksi ja otti maan hallintaansa. Yhteiskuntajärjestyksen määrää äärikonservatiivinen arvomaailma. Afganistanilainen toimittaja Zahra Karimy ja Mikkeliläinen maahanmuuttajia työkseen auttava Zarghounah Sharifee kertovat, mikä tilanne Afganistanissa on nyt ja miten pakolaiset pärjäävät Suomessa.

Lue loppuun

Musiikin henki

Henri Salonen

Kahden pandemiavuoden jälkeen paluun tehnyt Flow-festivaali tarjoili sekä hengellisyyttä ja eskapismia sopivassa suhteessa

Urbaanista musiikista ja korkean profiilin kansainvälisistä artisteista tunnettu Flow-festivaali teki kävijäennätyksen. Helsingin Suvilahden teollisuusalueella vuodesta 2007 lähtien järjestetyillä festivaaleilla kävi kolmen päivän aikana arviolta yhteensä 90 000 kävijää. Se on komea paluun kahden koronavuoden jälkeen. 

Lue loppuun

Hoitaja on kuvattu hengityssuojain ja suojalasit kasvoilla kahden vihreän verhon välistä.

Miksi työmarkkinasopiminen on niin vaikeaa?

Ralf Sund

Suomalainen työmarkkinajärjestelmä ei kykene tekemään sitä, mihin se on suunniteltu. Se on kuin ilman piirustuksia viiden sentin timpureiden tekemä talo: vino ja vesi tulee katosta läpi. 

Suomalainen työmarkkinamalli toimii huonosti. Keskitettyjen ratkaisujen aika päättyi Elinkeinoelämän Keskusliiton suunnanmuutoksella 2015. Menneen tilalle ei sovittu mitään. Suomalaista sopimisen mallia voisi luonnehtia erilaisten ja ristiriitaisten näkemysten sekasikiöksi. 

Lue loppuun

Potrettikuva kirjailija Matti Mörttisestä. Kalju ja sänkipartainen Mörttinen katsoo suoraan kameraan. Kuvan tausta on oranssin-kellertävä ja Mörttisellä on yllään tumma musta takki ja musta neule.

Suomalaisten aseiden kauppias

Renny Jokelin

Suomi teki helmikuun lopussa historiallisen päätöksen, kun maasta toimitettiin aseita sotaa käyvään maahan. Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan sai murtamaan periaatteen, jonka mukaan Suomesta ei viedä aseita konfliktialueille.

Lue loppuun

Kuva Kyprokselta. Meri näkyy horisontissa ja laajan kuvan etualalla joukko poikia pelaa palloa hiekkakentällä.

Kyproksen kysymys pysyy avoimena

Anna Gustafsson

Jaetusta Kyproksesta on tullut varoittava esimerkki pitkittyneestä konfliktista. Viikoittaisista tapaamisista huolimatta todellista edistystä ei ole näköpiirissä.

Linja-auton ikkunasta näkyy vuoren rinteellä valtavan kokoinen Turkin lippu. Lipun vieressä on niin kutsutun Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan identtinen, mutta päinvastaisissa väreissä oleva lippu. Avarassa maisemassa matkalla Idalionin muinaiseen kaupunkiin niin ohikulkijat kuin paikalliset asukkaatkin näkevät, missä Kyproksen jakava raja kulkee. 

Lue loppuun

Ote sarjakuvasta Tšernobylin koirat.

Canis chernobyliensis eli erään katastrofin anatomia

Juhani Tolvanen

Ja niin kuin joskus käy: hitaasti synnytettävä taideteos muuttuu ajankohtaisemmaksi kuin mikään.

Sarjakuvantekijä, graafikko ja opettaja Johanna Aulén säikähti viisivuotiaana 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta, mutta salasi asian vanhemmiltaan. Vajaa neljännesvuosisata myöhemmin hän kiinnostui Tšernobylistä niin paljon, että matkusti sinne ja rakastui alueeseen. Tuloksena oli aluksi reportaasi Ylen Kulttuuricocktail-ohjelmalle. Nyt on ilmestynyt sarjakuvakirja Tšernobylin koirat (WSOY).

Lue loppuun

Studiokuva Arja Alhosta.

Vastakkainasettelun aika on tullut

Päätoimittaja Arja Alho

Ydin-lehti toivoi moninäkökulmaista ja alkuperäisen aikataulun mukaista keskustelua turvallisuudesta. Vaikka turvallisuusympäristössä tapahtui järkyttävä muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan, eduskunnan linjaukset niin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kuten myös puolustusvalmiudesta olivat vajaan vuoden sisällä tehtyjä eivätkä ne menettäneet merkitystään yhdessä yössä. 

Lue loppuun