Marc Ribot esiintymässä Espoossa tammikuussa 2020. (Kuva: Pasi Kostiainen)
Vanha partisaanilaulu on tullut muotiin muun muassa Donald Trumpin vastustajien protesteissa ja Rahapaja-sarjan myötä.
Taas soi Bella Ciao!
Pasi KostiainenAihearkisto: Numero 2020-4
Arktis ja ihmisen ahneus
Alviina Alametsä
Kun ajattelet Arktista, mieleesi nousee todennäköisesti kuva rauhallisesta lumen, jään ja luonnon alueesta. Arktis on kuitenkin uhattuna. Sitä uhkaavat sekä ilmastonmuutos, sotilaalliset toimet että ihmisen ahneus.
Asevelvollisuuden hinta
Tuomas Louhela
Varusmiehiä tauolla marssin aikana vuonna 1953. Kuva: Thomas Backa/Flickr.
Asevelvollisuus tulee kalliiksi niin yhteiskunnalle kuin yksilöllekin. Normaalin palkan maksaminen varusmiehille, palvelusajan lyhentäminen ja varusmiesten määrän vähentäminen voisivat auttaa korjaamaan tilannetta.
Siitä puhe mistä puute
Laura Lodenius
Rauhanjärjestöillä ja -aatteilla on näkyvimmin kannatusta silloin, kun ihmiset kokevat huolta turvallisuudesta – tuntevat, että rauhaa pitää puolustaa. Sellaisissa tilanteissa ehkä jopa suomalainen voi marssia kaduilla, joskus.
Sotatarvikkeita rauhanrahastosta
Ronja Karkinen
Afrikan unionin AMISOM-rauhanturvaoperaation kenialaisia sotilaita Kismayon kaupungissa Somaliassa lokakuussa 2012. EU on tukenut operaatiota Afrikan rauhanrahaston kautta. Kuva: AU-UN Information Support Team / Stuart Price.
EU:n uusi rauhanrahasto rahoittaa Afrikan maiden armeijoita, jotta terrorismiin voitaisiin puuttua ja puolustusteollisuudella riittäisi asiakkaita. Aseiden viennin riskinä on kuitenkin niiden päätyminen vääriin käsiin.
EU ja Afrikka – strategisuutta vai kumppanuutta?
Hanna Ojanen
Afrikan unionin Somaliassa toimivan AMISOM-rauhanturvaoperaation apulaisjohtaja Simon Mulongo sekä ranskalainen europarlamentaarikko Arnaud Danjean tapaamisessa Mogadishussa joulukuussa 2019. Kuva: AMISOM.
Afrikka on EU:lle sekä naapurustoa että tärkeä osa ulkosuhteita, ja EU:n strategioissa puhutaan kumppanuudesta Afrikan maiden ja järjestöjen kanssa. Viime aikoina unionin toiminnassa ovat painottuneet sen omat turvallisuusedut. Tämä herättää kysymyksiä siitä, ovatko suhteet todella kehittymässä tasaveroisempaan suuntaan.
Radikaalia huolenpitoa
Anna Heikkinen
Kuva: Pekka Elomaa.
Kaisla Ovaska on tuore ylioppilas Helsingistä, joka liittyi valmistuttuaan Elokapinaan. Toiminta imaisi mukaansa saman tien – yllättävistä syistä.
Miten maailma makaa?
Arja Alho
Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko, Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson ja Kriisinhallintakeskuksen johtaja Kirsi Henriksson. Kuvat: Pekka Elomaa.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on parhaillaan esillä poliittisessa keskustelussa, kun eduskunta käsittelee siitä annettua selontekoa. Mitä rauhanliikkeen kannalta tärkeät tahot ajattelevat selonteosta, turvallisuusuhista ja erityisesti niihin varautumisesta?
Epävarmuus tuottaa konservatismia
Arja Alho
Koronapandemia ja Yhdysvaltojen vaalit ovat hallinneet mediatilaa niin maalla, merellä kuin ilmassa. Jälkimmäinen asia on ratkennut ja vaalin tulos on selvä: Joe Biden on voittanut niin valitsijoiden kuin ääntenkin enemmistön ja hänestä tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti. Vaalituloksen peukaloinnista ei ole mitään näyttöä.
Bidenin voitosta huolimatta demokraattiystäväni ovat olleet hämmentyneitä. Kongressin edustajainhuoneen demokraattienemmistö kapeni, senaatin kohtalo riippuu Georgian osavaltion uusintavaalista. He eivät voi käsittää, miten on mahdollista, että republikaanit ovat selvinneet kuivin jaloin Donald Trumpin kaltaisesta presidentistä ja hänen kaudestaan.
Sisällysluettelo 4/2020
Vuoden viimeisessä Ytimessä pohditaan, mitä reilumpaan ja parempaan maailmaan tarvitaan. Ydinhenkilömme Kaisla Ovaska kertoo Elokapinasta ja sen toiminnasta yhteisen maapallon puolesta, kun taas Euroopan investointipankin Thomas Östros vastaa kysymyksiin EU:n vihreistä investoinneista. Hanna Ojanen ja Ronja Karkinen analysoivat unionin ja Afrikan suhteita turvallisuuden ja kumppanuuden näkökulmasta, ja Antti Jauhiainen tarkastelee demokraattiseen suunnitteluun perustuvan osallisuustalouden ajatusta. Esko Harni puolestaan kokoaa yhteen yhteiskunnallista eriarvoisuutta koskevia tutkimustuloksia ja Oreva Olakpe kysyy, miten koronapandemia vaikuttaa globaalin etelän siirtolaisiin ja vapaaseen liikkuvuuteen.
Lehden muissa jutuissa Tuomas Louhela kirjoittaa asevelvollisuuden hinnasta, Laura Fornell raportoi Sri Lankan teenpoimijoiden tilanteesta ja Arja Alhon haastattelemat asiantuntijat kommentoivat uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Anu ja Ilkka Lastumäen kuvat näyttävät Itämeren eri vuodenajat kaikessa kauneudessaan, kun taas Pasi Kostiainen miettii partisaanilaulu Bella Ciaon uutta suosiota ja Saara Paatero selvittää suomalaisen Afrikka-kuvan alkuperiä. Kolumnisteistamme Obert Hodzi käsittelee Kiinan ja Afrikan suhteita, Alviina Alametsä arktiseen alueeseen kohdistuvia uhkia ja Laura Lodenius kansainvälisen järjestelmän nykytilaa sekä satavuotiaan Rauhanliiton taivalta.