Suomalainen peruskoulu kuuluu maailman tasa-arvoisimpiin, mutta perhetaustan vaikutus koulutuksessa näkyy meilläkin. Tasa-arvon edistäminen vaatii toimia erityisesti peruskoulun jälkeisen koulutuksen suhteen.
Avainsana-arkisto: koulutus
Luokat ja eriarvoisuus
Harri MelinYhteiskuntaluokat muuttuvat, mutta niiden vaikutus näkyy silti niin kirjallisuuden henkilöhahmoissa kuin ihmisten arjessakin. Ymmärrystä luokista tarvitaan myös, jotta yhteiskunnan eriarvoistuminen voidaan pysäyttää.
Eriarvoisuus luokkakuvassa
Arja AlhoYksilöpuheen yleisyydessä on hankalaa puhua luokasta. On väitetty, ettei luokkia enää ole. Myös keskiluokasta ja siihen kuulumisesta on tullut eräänlainen luokkien sulatusuuni. Tosin, eihän luokasta puhuminen tarkoita sitä, että ihmisiä pantaisiin jonkinlaiseen järjestykseen. Sitä vastoin luokkapuhe auttaa ymmärtämään erilaisia lähtökohtia ja resursseja, joita ihmisillä taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti elämässään on. Kuinka se voisi koskaan olla vanhanaikaista? Lue loppuun
Koulutusleikkaukset ja kansantalous
Tiina KuuppelomäkiTällä hetkellä mediakeskustelua hallitsee korona ja lähes jokaisessa yrityksessä ja kotitaloudessa on jouduttu laittamaan lähitulevaisuuden suunnitelmat uusiksi. Sama pätee hallitukseen: valtionvarainministeri Katri Kulmunin mukaan suunniteltuja menonlisäyksiä (esimerkiksi varhaiskasvatuskokeiluja) ei välttämättä voida toteuttaa ja jo toteutettuja (kuten koulujen lisärahoitusta) täytyisi miettiä uudestaan.
Sivistyksen puolustaja
Arja AlhoSivistys ja yliopistot ovat joutuneet muutosretoriikan kouriin. Kirjallisuuden professori Sari Kivistö haluaa puolustaa akateemista vapautta ja tieteen pyrkimystä totuuteen, mutta myös lukemista. Hän itse tarttuu mielellään yhä uudelleen Dostojevskin romaaneihin.
Sivistyksen merkitys ja voima
Arja AlhoSuomalaisella herravihalla on pitkät juuret. Eliittivastaisuus on ottanut julkisessa nykykeskustelussa populismista kierteen, jossa luokkaerojen kaventamisen sijaan korostetaan eroja ja epäluuloja. Seuraukset ovat muuttaneet paitsi poliittista kenttää myös tapaa analysoida yhteiskunnallisia ilmiöitä. On avointa tieteen ja tutkimuksen halveksuntaa tai sitten pseudotieteellistä näppäröintiä.
Tärkeintä on koulutuksen tasa-arvon eetos
Arja AlhoPisa-paistattelussa koulupiirijaosta on luovuttu, puhutaan maksuista ja opintotuen rajoituksista. Miten koulutuspolitiikasta voisi saada säästöpaineissa kokonaisen kuvan? Jarmo Kallunki ja Erno Lehtinen auttavat. Samalla teemme kunniaa uraa uurtavalle peruskoulu-uudistukselle.
Pääkirjoitus 4/2014: Sanojen maku, merkitys ja voima
Viimeisten vuosikymmenten aikana monista käsitteistä ja yhteiskunnallisista arvoista on tullut otsikonomaisia ja sisällyksettömiä. Niin oikealla kuin vasemmalla ylistetään pohjoismaista hyvinvointimallia. Tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta ei vastusta kukaan, poikkeuksena soinilaiset ja räsäsläiset, jotka eivät homoliittoja hyväksy.
Jos kuitenkin kaivautuu otsikkomaisuuden taakse, ristiriitaiset ja erilaiset käsitykset sanojen todellisista merkityksistä ovat suuria. Hankalinta on, että kaivuutyö on ulkoistettu meille itsellemme. Äkkiseltään luulisi, että poliittiset puolueet palaisivat halusta hikoilla puolestamme. Joskus tuntuu, että hieksi riittää aakkosämpäristä kaivetut miellyttävät ja kivat sanat.