Tällä hetkellä mediakeskustelua hallitsee korona ja lähes jokaisessa yrityksessä ja kotitaloudessa on jouduttu laittamaan lähitulevaisuuden suunnitelmat uusiksi. Sama pätee hallitukseen: valtionvarainministeri Katri Kulmunin mukaan suunniteltuja menonlisäyksiä (esimerkiksi varhaiskasvatuskokeiluja) ei välttämättä voida toteuttaa ja jo toteutettuja (kuten koulujen lisärahoitusta) täytyisi miettiä uudestaan.
Esimerkiksi koulutuksessa rahoitustarve on kuitenkin akuutti, mikä johtuu kuluneen vuosikymmenen leikkaustalkoista. Niiden aikana koulutuksesta leikattiin yli kaksi miljardia euroa ja vastuuta sen järjestämisestä on siirretty entistä enemmän kuntien kontolle. Esimerkiksi lukiokoulutuksesta valtionosuus on enää alle neljänneksen, vaikka lakiin kirjattu tavoite on 42 prosenttia. Tämä on näkynyt kuntien välisenä epätasa-arvona koulutuksen tarjonnassa ja sen järjestämisessä, mikä taas on valitettavasti heijastunut myös oppimistuloksiin. Kun yhtälöön lisätään koronan aiheuttamat menopaineet, on tilanne monessa kunnassa hankala.
Koulutuksen laadun heikentyminen ja sen muuttuminen alueellisesti eriarvoiseksi on huolestuttavaa, koska se paitsi vähentää koulutetun työvoiman määrää, myös lisää taloudellista eriarvoisuutta. Näistä edellä mainittu aiheuttaa ongelmia yrityksille ja pahimmillaan tukahduttaa tulevaisuuden talouskasvua, kun taas jälkimmäinen linkittyy usein yhteiskunnan sosiaaliseen ja taloudelliseen epävakauteen.
Tuorein hallitus havahtui koulutuksen hätään viime syksynä, jolloin se esitti 256 miljoonan euron lisäinvestointia koulutukseen ja osaamiseen eri koulutusasteilla. Tätä suunniteltua lisäystä ei nyt kannata koronan ja sen vaikutusten hoitamiseksi otetun lainan vuoksi perua, vaan pikemmin päinvastoin. Kun otetaan huomioon EU:n höllentynyt talouskuri ja valtionlainojen negatiiviset reaalikorot, hetki on otollinen tulevaisuuden talouskasvua tukeville investoinneille, kuten koulutukseen satsaamiselle.
Kestävyysvajeesta ei juuri nyt kannata olla huolissaan, niin kauan kun tehtävät päätökset tukevat tulevaisuuden talouskasvua. Palataan budjetin tasapainottamiseen ja kestävyysvajeeseen sitten kun kriisistä on selvitty ja talous saatu vakautettua.
Kirjoittaja suorittaa jatko-opintoja Tampereen yliopistossa ja viimeistelee koulutuksen taloustieteeseen liittyvää väitöskirjaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tohtorihautomossa.