Ydin 2/2021 kysyy, miltä eriarvoisuus ja luokkayhteiskunta näyttävät nykypäivänä. Ydinhenkilömme, SOSTEn asiantuntija Anna Järvinen muistuttaa huono-osaisuuden periytymisestä, kun taas professori Harri Melin tarkastelee yhteiskuntaluokkien muutosta historiallisesta perspektiivistä. Matti Tuomala kirjoittaa tulo- ja varallisuuserojen kehityksestä, johon viittaa myös Thomas Pikettyn ajatuksia pohtiva Kalevi Suomela. Ekonomisti Anni Marttinen analysoi kevään talouskeskustelua feministisen talouspolitiikan oivalluksia hyödyntäen ja Jani Erola puolestaan kysyy, kuinka tasa-arvoinen suomalainen koulutusjärjestelmä todellisuudessa on. Yhdenvertaisuudesta ja reilusta pelistä puhuu myös Suomen Urheiluliiton Sami Itani, joka ei näe urheilua erillisenä politiikasta ja muusta yhteiskunnasta.
Numeron muissa jutuissa Bijan Rezai Jahromi analysoi Iranin tilannetta ja Kiinan tuloa mukaan Lähi-idän geopolitiikkaan, Jouko Kajanoja arvioi Barack Obaman muistelmia ja Arja Alho pohtii musiikin edelläkävijöitä Jim Morrisonia ja The Doorsia. Saara Paatero selvittää, miten mielenterveyspotilaita Suomessa ennen hoidettiin, ja Vincenzo Montefinesen kuvat näyttävät, millaisissa oloissa Albanian kaivostyöläiset louhivat arkipäiväisiin tuotteisiin käytettävää kromia. Kolumnisteista Tytti Tuppurainen käsittelee EU:n elpymispakettia, Karim Maïche onnittelee 50 vuotta täyttävää suomalaista rauhantutkimusta ja Mikael Suomela kiinnittää huomion tapahtuma- ja kulttuurialan ahdinkoon koronakriisin aikana.
Ydin 1/2021 pureutuu ajankohtaisiin maailmanpolitiikan ja tiedonvälityksen kysymyksiin. Minna Knus-Galán arvioi Panaman paperien ja muiden tietovuotojen merkitystä sekä tutkivan journalismin tilaa Suomessa. Jarmo Koponen kirjoittaa Putinista, Navalnyista ja Venäjän mielenosoituksista, kun taas Ilkka Kauppinen analysoi USA:n demokraattien vaalivoittoja Georgian osavaltiossa. Miina Leppänen puolestaan selvittää, millaisista aineksista koostuu salaliittoteoreetikkojen maailmankuva, jota myös Donald Trumpin kaltaiset opportunistit käyttävät hyväkseen.
Vuoden viimeisessä Ytimessä pohditaan, mitä reilumpaan ja parempaan maailmaan tarvitaan. Ydinhenkilömme Kaisla Ovaska kertoo Elokapinasta ja sen toiminnasta yhteisen maapallon puolesta, kun taas Euroopan investointipankin Thomas Östros vastaa kysymyksiin EU:n vihreistä investoinneista. Hanna Ojanen ja Ronja Karkinen analysoivat unionin ja Afrikan suhteita turvallisuuden ja kumppanuuden näkökulmasta, ja Antti Jauhiainen tarkastelee demokraattiseen suunnitteluun perustuvan osallisuustalouden ajatusta. Esko Harni puolestaan kokoaa yhteen yhteiskunnallista eriarvoisuutta koskevia tutkimustuloksia ja Oreva Olakpe kysyy, miten koronapandemia vaikuttaa globaalin etelän siirtolaisiin ja vapaaseen liikkuvuuteen.