Lähi-idän kiristynyttä tilannetta Turkissa, Syyriassa, Iranissa ja Irakissa taustoittavat toimittajat Tom Kankkonen, Antti Kuronen ja Liisa Liimatainen 14.1.2020.
Lähi-idän kiristynyttä tilannetta Turkissa, Syyriassa, Iranissa ja Irakissa taustoittavat toimittajat Tom Kankkonen, Antti Kuronen ja Liisa Liimatainen 14.1.2020.
Kuuden päivän sota oli Israelin perustamiseen verrattava virstanpylväs israelilaisten ja Palestiinan arabiväestön välisessä selkkauksessa. Sovinnon häämöttäessä kauempana kuin koskaan voidaan sanoa, että tietyssä mielessä sota ei ole vieläkään päättynyt.
Pelko, paniikki ja nationalistiset refleksit ovat palanneet takaisin julkisuuteen. Euroskeptiset poliitikot käyttävät pakolaiskriisiä todisteena siitä, että Euroopan unionin projekti ja Schengen-sopimus eivät enää toimi. Esimerkiksi ulkoministeri Timo Soini muistuttaa jatkuvasti, ettei Euroopan unioni kykene ratkaisemaan pakolaiskriisiä. Hän väittää, että se voi sitä vastoin tuhota koko Euroopan. Lue loppuun
Kolmesta perättäisestä tuhoviestistä Pariisin attentaattisarja on saanut loputtoman tilan maailman mediassa, mutta tapahtumia pitää tarkastella yhdessä. Ne ovat saman ilmiön, sunni-jihadismin, erilaisia ilmentymiä.
Beirutissa ISISin kohteena oli shiiamuslimien kaupunginosa ja Pariisissa läntisen maailmankaupungin elämänmuoto, kun taas Malin Bamakossa Pohjois-Afrikan al-Qaidan hyökkäys kohdistui ulkomaalaisten hotelliin. Ranskan armeijan osuus paikallisten, al-Qaidaan kuuluvien jihadistien vastustajana on varmasti yksi syy Malin attentaattiin.
Beirutin pommia ISIS selittää näin: ”Kun jumalankieltäjät (shiiat) olivat kokoontuneet moskeijaansa, kalifaatin soturi räjäytti oman räjähdevyönsä.” Shiiamuslimit ovatkin ISISin pahimpia vihollisia. Tämän vihan ja poliittisen päämäärän ISIS on perinyt Saudi-Arabian syntyhistoriaan liittyvältä wahhabismilta.
Syyrian sisällissota kiristää Libanonin sunni- ja šiiajärjestöjen välejä. Maan tilanne on räjähdysherkkä ja poliittinen järjestelmä lamaantunut.