Aihearkisto: Numero 2016-4
Obamasta Trumpiin: Demokratiaa, ei demografiaa
Emilia Palonen
Yhdysvaltain vaalit hämmensivät. Hillary Clintonin voittoa oltiin pedattu pitkään. Mieleeni tuli syksy 2008, jolloin olin postdoc-tutkijana Chicagossa. Luin politiikan teoriaa professorini Ernesto Laclaun kanssa Northwestern-yliopistossa ja ymmärsin Barack Obamaa täysin. Hän rinnasti erilaisia poliittisia vaatimuksia, eri ryhmät olivat innoissaan värväämässä Obamalle kannattajia. John McCain ja Sarah Palin olivat sivuosassa – vaikka Palin oli monelle uhka, Obama oli toivon symboli.
Aku on kaurismäkeläisin ankkalinnalainen
Juhani Tolvanen
Ankka vailla menneisyyttä kietoo yhteen italialaisen ja suomalaisen populaarikulttuurin huiput.
Aku Ankka -lehden päätoimittaja Aki Hyypän idea pyytää Aki Kaurismäeltä lupa sarjakuvasovitukseen suomalaisen nykyelokuvan merkkipaalusta johti lopputulokseen, joka voi avata hyvinkin uutta hedelmällistä yhteistyötä näiden kahden ilmaisumuodon välillä.
Pasifismia pikselimaailmoissa
Eero SuorantaMillaisin tavoin videopelit voivat käsitellä sodan ja väkivallan vastaisia teemoja?
Taistelukohtaus Undertalessa. Voisiko tämän hirviön voittaa uhkailemalla, vai toimisiko kehuminen paremmin?
Terry Pratchettin nuortenromaanissa Only You Can Save Mankind päähenkilö Johnny pelaa uutta tietokonepeliä, jossa ihmispilotti taistelee avaruusaluksellaan muukalaisolentojen armeijaa vastaan. Yhtäkkiä vihollisarmeija kuitenkin antautuu, eikä Johnny tiedä, miten reagoida – peliohjaimessa kun ei ole ”älä ammu” -nappia.
”Ei mitään tekemistä islamin kanssa”
Juha SaarinenJihadistit edustavat mielestään ainoaa oikeaa islamia, ”keskivertomuslimien” mukaan heillä taas ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Todellisuus islamin ja jihadismin suhteesta ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen.
Pidä huivista kiinni, Habiba!
Habiba Ali tuli Suomeen vuonna 1991 perheenyhdistämisen kautta. Tällä hetkellä hän tekee perhetyötä Kirkon Ulkomaanavussa ja on seitsemän lapsen äiti.
Habiba Alin matka Suomeen oli pitkä ja vaivalloinen. Hänen viisi vanhinta sisarustaan olivat tulleet aikaisemmin Suomeen silloisen Neuvostoliiton kautta. Somalian sisällissodassa lapset menettivät isänsä ja äidin piti valita yhdestätoista lapsesta ne, jotka mahtuivat viimeiseen lentokoneeseen Mogadishusta Moskovaan.
Pääkirjoitus 4/2016: Missä on se valta?
Ydin-lehden keskustelussa Helsingin Kirjamessuilla tutkija Johannes Kananen korosti valtamekanismien erittelyn merkitystä – jos ja kun haluamme muutosta.
Mitä valta oikein on? Sosiologian klassikon Max Weberin suppean määritelmän mukaan valta on A:n kykyä saada B tekemään halunsa mukaan B:n vastustuksesta huolimatta. Mutta vallankäyttö voi tulla oikeutetuksi ja eri osapuolten hyväksymäksi myös pehmeästi vaikkapa tradition, karisman sekä lain ja rationaalisen ajattelun kautta.
Heikki Paloheimo ja Matti Wiberg erottavat muitakin vallan ilmenemismuotoja kuin pakottamisen. Kun toimintavaihtoehtoja rajoitetaan, voidaan kohde saada toimimaan halutulla tavalla. Asenteitakin voidaan muuttaa. Kun valta muuttuu oikeudeksi ja tottelemisvelvollisuudeksi, on kyse sisäistetystä vallasta. Kohde kokee, että hänellä on velvollisuus totella, ja vallankäyttäjä puolestaan, että valta on hänen oikeutensa.
Sisällysluettelo 4/2016
Ydin 4/2016 kääntää katseen aina ajankohtaisiin aiheisiin. Ytimen juhlaseminaarin asiantuntijat pohtivat, mistä rauha rakentuu ja miten se säilyy, kun taas kirjailija Monika Fagerholm sekä tutkija Johannes Kananen käyvät keskustelua hyvinvointivaltion historiasta ja tulevaisuudesta. Meeri Koutaniemen kuvat vievät meidät Libanonin pakolaisleireille, ja Ydinhenkilö Habiba Ali puhuu tarpeesta uudistaa käsitystä siitä, millainen suomalainen on.
Lisäksi Ytimessä käsitellään muun muassa Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa ja suomalaisia uusnatseja, islamin ja ääriliikkeiden suhteita, keinoja Venäjän ja lännen välisten jännitteiden purkamiseksi sekä Robert Zimmermanin matkaa Bob Dylaniksi. Lehden kulttuurijutuissa puhutaan esimerkiksi sodan ja väkivallan vastaisista videopeleistä, Ukrainan kriisiä käsittelevistä kirjauutuuksista sekä Aki Kaurismäen elokuvaan perustuvasta sarjakuvasta Ankka vailla menneisyyttä. Kolumnisteista presidentti Emilia Palonen kirjoittaa populismista USA:n presidentinvaaleissa, kun taas Tarja Cronbergillä on kerrottavaan harvinaisia uutisia YK-rintamalta.