Jihadistit edustavat mielestään ainoaa oikeaa islamia, ”keskivertomuslimien” mukaan heillä taas ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Todellisuus islamin ja jihadismin suhteesta ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen.
Kirjoittajan arkistot:admin
Pidä huivista kiinni, Habiba!
Habiba Ali tuli Suomeen vuonna 1991 perheenyhdistämisen kautta. Tällä hetkellä hän tekee perhetyötä Kirkon Ulkomaanavussa ja on seitsemän lapsen äiti.
Habiba Alin matka Suomeen oli pitkä ja vaivalloinen. Hänen viisi vanhinta sisarustaan olivat tulleet aikaisemmin Suomeen silloisen Neuvostoliiton kautta. Somalian sisällissodassa lapset menettivät isänsä ja äidin piti valita yhdestätoista lapsesta ne, jotka mahtuivat viimeiseen lentokoneeseen Mogadishusta Moskovaan.
Pääkirjoitus 4/2016: Missä on se valta?
Ydin-lehden keskustelussa Helsingin Kirjamessuilla tutkija Johannes Kananen korosti valtamekanismien erittelyn merkitystä – jos ja kun haluamme muutosta.
Mitä valta oikein on? Sosiologian klassikon Max Weberin suppean määritelmän mukaan valta on A:n kykyä saada B tekemään halunsa mukaan B:n vastustuksesta huolimatta. Mutta vallankäyttö voi tulla oikeutetuksi ja eri osapuolten hyväksymäksi myös pehmeästi vaikkapa tradition, karisman sekä lain ja rationaalisen ajattelun kautta.
Heikki Paloheimo ja Matti Wiberg erottavat muitakin vallan ilmenemismuotoja kuin pakottamisen. Kun toimintavaihtoehtoja rajoitetaan, voidaan kohde saada toimimaan halutulla tavalla. Asenteitakin voidaan muuttaa. Kun valta muuttuu oikeudeksi ja tottelemisvelvollisuudeksi, on kyse sisäistetystä vallasta. Kohde kokee, että hänellä on velvollisuus totella, ja vallankäyttäjä puolestaan, että valta on hänen oikeutensa.
Sisällysluettelo 4/2016
Ydin 4/2016 kääntää katseen aina ajankohtaisiin aiheisiin. Ytimen juhlaseminaarin asiantuntijat pohtivat, mistä rauha rakentuu ja miten se säilyy, kun taas kirjailija Monika Fagerholm sekä tutkija Johannes Kananen käyvät keskustelua hyvinvointivaltion historiasta ja tulevaisuudesta. Meeri Koutaniemen kuvat vievät meidät Libanonin pakolaisleireille, ja Ydinhenkilö Habiba Ali puhuu tarpeesta uudistaa käsitystä siitä, millainen suomalainen on.
Lisäksi Ytimessä käsitellään muun muassa Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa ja suomalaisia uusnatseja, islamin ja ääriliikkeiden suhteita, keinoja Venäjän ja lännen välisten jännitteiden purkamiseksi sekä Robert Zimmermanin matkaa Bob Dylaniksi. Lehden kulttuurijutuissa puhutaan esimerkiksi sodan ja väkivallan vastaisista videopeleistä, Ukrainan kriisiä käsittelevistä kirjauutuuksista sekä Aki Kaurismäen elokuvaan perustuvasta sarjakuvasta Ankka vailla menneisyyttä. Kolumnisteista presidentti Emilia Palonen kirjoittaa populismista USA:n presidentinvaaleissa, kun taas Tarja Cronbergillä on kerrottavaan harvinaisia uutisia YK-rintamalta.
Huutoa mehiläispesästä
Kaisa Leino
Rodullistettujen naisten poliittinen kabaree puhkoo ennakkoluuloja ja haastaa katsojan taistelemaan patriarkaattia vastaan.
Hot Brown Honeyta on kutsuttu räppikeikaksi, burleskiesitykseksi ja sirkukseksi. Parhaiten sitä voisi kuitenkin kuvailla poliittiseksi kabareeshowksi. Harvoin mikään näin viihdyttävä esitys on saattanut katsojat ulos kylmään ulkoilmaan näin ristiriitaisin tuntein. Edinburghin Fringe-teatterifestivaaleilla elokuussa esitetty Hot Brown Honey itketti, nauratti ja suututti, muttei todella jättänyt ketään haaleaksi vaan pisti katsojan pään suhisemaan kuin mehiläispesän.
Palestiina – 1800-luvun kolonialismia 2000-luvulla
Hannu ReimeIsraelilaisten ja palestiinalaisten konflikti ei ole ikiaikainen, mutta sillä on pitkät juuret. Sovinnosta osapuolten välillä voidaan keskustella vasta sitten, kun miehitys on päättynyt.
Saamelaiset eivät suostu vaikenemaan
Suohpanterror on saamelaisista kuvataiteilijoista koostuva taiteilijaryhmä, joka pysyttelee anonyymeinä.
Norjan hallitukselle annettu esitys Haltin huipun luovuttamisesta herätti lähinnä huvitusta. Kuinka varastaja voi antaa toiselle varastajalle jotain, mikä ei ole oikeasti heidän? Jos rajaa lähdetään oikeasti siirtämään, siitä nousee varmasti mekkala.
Suohpanterror haluaa omalla toiminnallaan vaikuttaa ja nostaa epäkohtia esille paitsi saamelaisten, myös muiden alkuperäiskansojen näkökulmasta. Osa toiminnastamme on keskustelua saamelaisyhteisön sisälle, osa Suomen sisäiseen keskusteluun ja osa voi olla globaalia.
Identiteetit ja politiikat
Pertti Haaparanta
Euroopan yhdentymisen yhdeksi päämääräksi on ainakin juhlapuheissa asetettu eurooppalaisen identiteetin muodostuminen. Ajatus liittyy yhdentymisen historiaan.
”Identiteetti” on moniulotteinen käsite, mutta yksi osa sitä on ihmisen käsitys omasta ja yhteiskunnan hyvästä ja pahasta. Se ei kuitenkaan tule syntymälahjana vaan on jotakin, johon monilla tekijöillä on vaikutusta. Yksi tärkeä tekijä ovat tietoiset yritykset vaikuttaa identiteetin muodostumiseen. Esimerkiksi mainokset rakennetaan usein joko vahvistamaan olemassa olevaa identiteettiä tai luomaan uusi.
Tasa-arvolla tasapainoisempaan maailmaan
Maryan Abdulkarim
Star Wars -elokuvissa Luke Skywalker kohtaa eeppisessä loppukohtauksessa sith-lordin, joka uhkaa käyttää Voimaa väärin. Elokuvan sankarin tavoitteena on palauttaa tasapaino galaksiin. Se, että hänellä itsellään ei ole kokemusta galaksista, jossa olisi tasapaino, ei saa tarinassa juurikaan tilaa. Sitä tarinaa on katsottu jo vuosikymmeniä ja jatko-osineen se puhuttelee ihmisiä eri puolella maailmaa.
Ydinkokeilla on uhrinsa
Arja Alho
Astanan kokouksessa puhui myös CTBTO:n pääsihteeri Lassina Zerbo. CTBTO on ydinkoekieltoa ajava ja Wienissa majaansa pitävä järjestö.
Millaista on konferenssissa, jossa keskustellaan ydinkoekiellosta? Miksi ihmeessä Kazakstanin Astanassa puhuttiin asiasta juuri kansainvälisenä ydinkoekiellon päivänä? Tervetuloa kokousmatkalle Ydin-lehden kanssa!