Kirjoittajan arkistot:Arja Alho

Yhdenvertaisuus ja vähemmistöjen oikeudet

Suomen valtiojärjestys rakentuu ihmisarvon loukkaamattomuuden, yksilön vapauksien ja oikeuksien sekä oikeudenmukaisen yhteiskunnan pohjalle. Yhdenvertaisen kohtelun pitäisi olla kaikille itsestäänselvyys. Siksi kaikkien kansanvallassa tomivien poliittisten puolueiden tulee perusteisiin sitoutua ja toimia niiden edistämiseksi.

Lue loppuun

Euroopan tulevaisuus sotien maailmassa!

Ydin-lehti oli mukana Suomen Sosiaalifoorumissa. Tapahtumassa keskusteltiin erityisesti keskustelussa Euroopan tulevaisuudesta. Ohjelma koostui seuraavista puheenvuoroista, keskustelu juonsi Ydin-hallituksen puheenjohtaja, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Lue loppuun

Panelistit Flow Talks Musicissa.

Flow Talks: Festivaalien aatteet ovat niiden vaatteet

Henri Salonen

Kulttuurin ja palveluiden kulutuksen keskiössä ovat aina olleet niihin liittyvät arvot sekä identiteetti. Kun kokemuksellisuuden suhteen kaikki alkaa jo olla koettu, ovatko enää tapahtumien arvovalinnat todellinen tapa erottua toisistaan? 

Lue loppuun

Amerikkalaisen unelman kuolema – liioittelua vai sokea piste?

There's No Way Like The American Way Art Print featuring the digital art There's No Way Like the American Way by Bill Cannon

 

Ville Luukkanen on kestävän kehityksen ammattilainen.  Ydin 2/2023 numerossa hän kirjoittaa amerikkalaisesta köyhyydestä.

Ihmislaji on noussut materiaalisen elintason portaita puutteesta kohti yltäkylläisyyttä. Talouskasvun ja köyhyyden vähentymisen positiivinen korrelaatio alkoi kuitenkin piiputtaa 80-luvulta eteenpäin. Mitä neuvoksi?

Evoluution pitkässä kaaressa köyhyys on ollut luonnonkatastrofien, tautiepidemioiden ja nälänhätien aiheuttamia suuria väestökatoja. Kohtaloita, joille on mahdettu vain vähän. Modernissa köyhyydessä on kysymys oikeudesta kehitykseen: miten tuottavuusloikan hyödyt on jaettu oikeudenmukaisesti? Työväenliike nosti kysymyksen pöydälle kansallisesti.  Dekolonisaatio teki siitä kansainvälisten suhteiden polttopisteen.

Kiinan johdolla Aasian tiikerit ovat lyöneet pöytään kovan vaihtoehdon. Kaakkois-Aasian muuttaminen maailman tehtaaksi on tunnetusti nostanut satojen miljoonien elintasoa. Aasian mallin hyötyjä ja haittoja on pohdittu jo tovi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt jotain dramaattisempaa. Amerikan yhdysvallat, maailman dynaamisin talous, on menettänyt kykynsä vähentää köyhyyttä. Lue loppuun

Nationalismin ja militarismin demokratiaa kurjistava liitto

 

YDIN 20230404 HELSINKI Lauri Snellman. Kuva Pekka Elomaa

Lauri Snellmanilta on tulossa pamfletti, joka läpivalaisee suomalaista kulttuuria. Selitys alamaisuudelle ja puhumattomuudelle löytyy historiasta mutta se on myös estämässä suomalaisen yhteiskunnan avoimuutta ja moniarvoisuutta. Nato-keskustelu on tästä malliesimerkki.

Lue loppuun

Anna Gustafsson: Ympäristö – sodan hiljainen kärsijä

Sotien ja konfliktien aiheuttamat ympäristövahingot uhkaavat ihmisten terveyttä ja ekosysteemin hyvinvointia jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Millaisia ympäristöuhkia Ukrainan sotaan liittyy?

Sodan aiheuttama humanitaarinen kärsimys ja ympäristölle aiheutettu tuho liittyvät vahvasti toisiinsa, sanoo Freek van der Vet, yliopistotutkija Helsingin yliopistossa. Van der Vet johtaa Toxic Crimes -tutkimusryhmää, joka selvittää mahdollisuuksia parantaa kansainvälistä lainsäädäntöä ympäristön suojelemiseksi sodassa.

Suomen Akatemian ja Koneen säätiön rahoittama tutkimusprojekti kartoittaa Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia ympäristötuhoja ja arvioi uusia tapoja seurata ympäristön tilaa konfliktialueella.

Lue loppuun

Ydin 2/2023 pääkirjoitus: Viholliskuvat ovat ihmisen luomia

 

Kylmän sodan aika päättyi Berliinin muurin murtumiseen.  Tuo verraton alkuvuosien vakoojabestsellereiden aika, jonka todellisuutta oli hampaisiin asti aseistautuminen, ydinkärjet ja kilpailu avaruudesta.

Liennytys – jossa Suomella oli roolinsa ETYK-isäntämaana – ja erityisesti aseriisuntaan ja kansainväliseen sopimiseen liittyvät läpimurrot madalsivat henkistä idän ja lännen muuria, kunnes siitä tuli matkamuistoja matkalaukkuun pakattavaksi.

Tapahtumaa kuvattiin Euroopan mahdollisuudeksi etsiä itseään vapaana viholliskuvista. Yritystä on ollutkin: taloudellisia sidoksia itään, ajatusta aiemman suurvaltapolitiikan muuntumisesta moninapaisuudeksi, Euroopan oman aseman vahvistamista ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijana ja myös autonomisena strategiana.

EU myös laajeni nopeasti. Monet 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen uusista jäsenmaista eivät kuitenkaan täyttäneet EU:n kriteerejä – eivätkä täytä vieläkään. Laajentumisen syyt olivat enemmän poliittisia. Tietynlainen kankeus ja erityisesti ideologiset erilaisuudet suhteessa eurooppalaisuuden kivijalkaan ovat sittemmin koetelleet myös yhteistyötä. Sama toistuu myös Natossa.

Viholliskuvat eivät tänä aikana kadonneet Euroopasta, saati kansainvälisestä politiikasta mihinkään. Näin siksi, että niitä luodaan ja uusinnetaan poliittisista tarpeista. Niihin liittyy lähes aina moraalinen ulottuvuus, jossa on kyse hyvän ja pahan taistelusta.  Omat nähdään hyvinä ja viholliset pahoina. Lue loppuun

Ydin kakkonen: luettavaa koko kesäksi!

Ydin-haastateltava Lauri Snellman kiteyttää pasifismin erilaisuuden hyvän ja pahan taistelun tuottamien viholliskuvien maailmaan hyvin. Kun hyvät ja pahat käyttävät väkivaltaa ja alistamista mielestään pahoja vastaan oikeutetusti, pasifismi pyrkii välttämään väkivallan ja alistamisen eikä asemoidu globaalien ongelmien ratkaisussa hyvän ja pahan asetelmaan. Pahimmillaan hyvän ja pahan taistelu voi johtaa sotien ja konfliktien kärjistymiseen niin, että ydinaseet uhkaavat maapalloa ja ihmiskuntaa. Tarvitaan sopimista.

Pertti Haaparanta esittelee kiinnostavasti taloustieteilijä Branko Milanovićin kriittisiä arvioita selityksistä Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainaan. Suosittujen selitysten sijalle, hän nostaa keskeiseksi tekijäksi nationalismin. Se on naamioitunut demokratiaksi ja näyttäytyy siksi eri lailla etnisesti heterogeenisissä ja homogeenisissä maissa.

Ydin nostaa esille myös Anna Gustafssonin reportaasissa harvemmin käsiteltyjä sodan luontovaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. Niitä kuvataan hiljaisena väkivaltana. Liisa Liimatainen puolestaan tuo esille kauempaa nähtyjä arvioita Suomen turvallisuuspolitiikan ratkaisuista ja myös Puolan roolista Lucio Caracciolon haastattelussa.

Mutta mahtuupa Ydin-lehteen muutakin kuin rauhan ja sodan kysymyksiä. Anders Blom kirjoittaa esseesssään työmarkkinoista ja sopimisen merkityksestä, Tarja Halonen Lähi-idän matkansa kokemuksistaan ja Juhana Unkuri kysyy ”Kuka oli Antti Kuusi?”

Luettavana on jälleen 100 sivua, mukana tietoa Yhdysvaltojen köyhyyden kasvusta, kirjoittajana Ville Luukkanen, mielenkiintoisia kirja-arviointeja, kolumneja sekä Pasi Kostiaisen esittelemä näyttelijä-muusikko Antti Autio. Jorma Turunen kirjoittaa Ranskan eläkemielenosoituksista ja ennustaapa myös syksyn tulevia tapahtumia. Luettavaa siis riittää – koko kesäksi!

Voit ostaa irtonumeron paperisena tai pdf-muotoisena verkkokaupastamme ja tietenkin tilata Ydin-lehden kotiin kannettuna.

Aika puhua rauhasta – rauhanliikkeen tärkein tehtävä on meidän käsissämme

Aika puhua rauhasta kokosi Arbikselle parisataa kuulijaa. Tilaisuus taltioitiin kokonaan kuten myös siellä käytetyt puheenvuorot: Tarja Cronbergin, Pekka Visurin, Toni Alarannan, Heikki Patomäen ja Ritva Oeschin. Ne löytyvät YouTubesta Aika puhua rauhasta -haulla. Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho päätti tilaisuuden, jonka voit katsoa tästä.