Afrikan unionin AMISOM-rauhanturvaoperaation kenialaisia sotilaita Kismayon kaupungissa Somaliassa lokakuussa 2012. EU on tukenut operaatiota Afrikan rauhanrahaston kautta. Kuva: AU-UN Information Support Team / Stuart Price.
EU:n uusi rauhanrahasto rahoittaa Afrikan maiden armeijoita, jotta terrorismiin voitaisiin puuttua ja puolustusteollisuudella riittäisi asiakkaita. Aseiden viennin riskinä on kuitenkin niiden päätyminen vääriin käsiin.
Afrikan unionin Somaliassa toimivan AMISOM-rauhanturvaoperaation apulaisjohtaja Simon Mulongo sekä ranskalainen europarlamentaarikko Arnaud Danjean tapaamisessa Mogadishussa joulukuussa 2019. Kuva: AMISOM.
Afrikka on EU:lle sekä naapurustoa että tärkeä osa ulkosuhteita, ja EU:n strategioissa puhutaan kumppanuudesta Afrikan maiden ja järjestöjen kanssa. Viime aikoina unionin toiminnassa ovat painottuneet sen omat turvallisuusedut. Tämä herättää kysymyksiä siitä, ovatko suhteet todella kehittymässä tasaveroisempaan suuntaan.
Kuva: Pekka Elomaa.
Kaisla Ovaska on tuore ylioppilas Helsingistä, joka liittyi valmistuttuaan Elokapinaan. Toiminta imaisi mukaansa saman tien – yllättävistä syistä.
Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko, Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson ja Kriisinhallintakeskuksen johtaja Kirsi Henriksson. Kuvat: Pekka Elomaa.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on parhaillaan esillä poliittisessa keskustelussa, kun eduskunta käsittelee siitä annettua selontekoa. Mitä rauhanliikkeen kannalta tärkeät tahot ajattelevat selonteosta, turvallisuusuhista ja erityisesti niihin varautumisesta?
Koronapandemia ja Yhdysvaltojen vaalit ovat hallinneet mediatilaa niin maalla, merellä kuin ilmassa. Jälkimmäinen asia on ratkennut ja vaalin tulos on selvä: Joe Biden on voittanut niin valitsijoiden kuin ääntenkin enemmistön ja hänestä tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti. Vaalituloksen peukaloinnista ei ole mitään näyttöä.
Bidenin voitosta huolimatta demokraattiystäväni ovat olleet hämmentyneitä. Kongressin edustajainhuoneen demokraattienemmistö kapeni, senaatin kohtalo riippuu Georgian osavaltion uusintavaalista. He eivät voi käsittää, miten on mahdollista, että republikaanit ovat selvinneet kuivin jaloin Donald Trumpin kaltaisesta presidentistä ja hänen kaudestaan.
Vuoden viimeisessä Ytimessä pohditaan, mitä reilumpaan ja parempaan maailmaan tarvitaan. Ydinhenkilömme Kaisla Ovaska kertoo Elokapinasta ja sen toiminnasta yhteisen maapallon puolesta, kun taas Euroopan investointipankin Thomas Östros vastaa kysymyksiin EU:n vihreistä investoinneista. Hanna Ojanen ja Ronja Karkinen analysoivat unionin ja Afrikan suhteita turvallisuuden ja kumppanuuden näkökulmasta, ja Antti Jauhiainen tarkastelee demokraattiseen suunnitteluun perustuvan osallisuustalouden ajatusta. Esko Harni puolestaan kokoaa yhteen yhteiskunnallista eriarvoisuutta koskevia tutkimustuloksia ja Oreva Olakpe kysyy, miten koronapandemia vaikuttaa globaalin etelän siirtolaisiin ja vapaaseen liikkuvuuteen.
Lehden muissa jutuissa Tuomas Louhela kirjoittaa asevelvollisuuden hinnasta, Laura Fornell raportoi Sri Lankan teenpoimijoiden tilanteesta ja Arja Alhon haastattelemat asiantuntijat kommentoivat uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Anu ja Ilkka Lastumäen kuvat näyttävät Itämeren eri vuodenajat kaikessa kauneudessaan, kun taas Pasi Kostiainen miettii partisaanilaulu Bella Ciaon uutta suosiota ja Saara Paatero selvittää suomalaisen Afrikka-kuvan alkuperiä. Kolumnisteistamme Obert Hodzi käsittelee Kiinan ja Afrikan suhteita, Alviina Alametsä arktiseen alueeseen kohdistuvia uhkia ja Laura Lodenius kansainvälisen järjestelmän nykytilaa sekä satavuotiaan Rauhanliiton taivalta.
Lankapuhelin Yhdysvaltojen entisessä suurlähetystössä Teheranissa. (Kuva: Ninara, CC BY 2.0)
Tiedustelusääntelyn ja muun kansalliseen turvallisuuteen kytkeytyvän valtion toiminnan luonteeseen kuuluu olennaisesti tunkeutuminen yksilönvapauden alueelle. Turvallisuuden ja vapauden käsitteet on kuitenkin pidettävä erillään niin teoriassa kuin käytännössä.
Jos yleinen asevelvollisuus on Suomen maanpuolustuksen selkäranka, sitä vaivaa skolioosi. Sukupuolten epätasa-arvo lain edessä on yhä vaikeampi perustella varsinkin nuorille, sotilaiden liikakoulutus vaikuttaa olevan ongelma jopa armeijalle ja kansainväliset ihmisoikeuselimet esittävät Suomelle toistuvasti moitteita totaalikieltäytyjien vapausrangaistuksista sekä sivarin rangaistuksenomaisesta pituudesta. Ei ole ihme, että Suomen hallitus päätti asettaa parlamentaarisen komitean selvittämään asevelvollisuuden kehittämistä.
Keisari Septimius Severusta ja tämän perhettä esittävä roomalainen maalaus noin vuodelta 200 jaa. (Carole Raddato, CC BY-SA 2.0; värikorjaus Alonso de Mendoza)
Eurooppa on aina ollut kulttuurisesti, etnisesti ja uskonnollisesti monimuotoinen. Aikalaistemme enemmistö uskoo kuitenkin edelleen valkoisen Euroopan ja Suomen myytteihin.
Kiinan Saksan-suurlähestystön julkisivu Berliinissä. (bilderkombinat berlin, CC BY 2.0)
Kiina on EU:lle samanaikaisesti yhteistyökumppani ja haastaja, jonka kanssa ollaan eri linjoilla esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksistä. Yhteisen linjan löytäminen Kiinan suhteen ei ole kuitenkaan aina helppoa EU:n sisälläkään.