Aihearkisto: Numero 2015-1

Sisällysluettelo 1/2015

Ydin 1/2015Vuoden ensimmäinen Ydin paneutuu erilaisiin todellisuuksiin niin Suomessa kuin maailmalla. Etääntyminen yhteiskunnissa luo säröjä todellisuuteen ja jakolinjat uhkaavat syventyä.

Tutkijat Juho Saari ja Hanna Wass, sekä emeritusprofessori Göran Therborn pohtivat vuotaako demokratian ja hyvinvointivaltion vene, sekä mistä paikkaustarpeet.
Eriarvoisuuden kasvuun pureudutaan useammasta näkökulmasta. Jussi Saramo kirjoittaa kolumnissaan, ettei eriarvoisuus ole luonnonlaki ja Jussi Ahokas pohtii miksi eriarvoisuuden kasvua ei enää hyväksytä. Tutkija Antti Kaihovaara taas painottaa miten eriarvoisuuden luomat jakolinjat uhkaavat kaikkia yhteiskunnan jäseniä.
Yhdysvaltalainen taloustieteilijä Robin Hahnel uskoo vaihtoehtoisen talousjärjestelmän kehittämisen ratkaisevan yhteiskuntien ongelmia. Hänen malliaan kapitalismin vaihtoehdoksi on jo mallinnettu onnistuneesti tietokoneilla. Emeritusprofessori Seppo Hentilä taas kertoo miten yhteiskunnalliset säröt historiassa ovat synnyttäneet Saksasta alkaneen Pegida-liikeen.

Ukrainan konfliktin seurauksia Euroopalle tarkastelee Hannu Reime ja paikallisella tasolla Arno Tanner. Johanna Sumuvuori korostaa siviilien merkitystä konfliktien ratkaisussa. Lehdessä käsitellään myös Euroopan unionin sisäisiä muuttovirtoja, taistelurobottien kehitystä, Kiina kirjoitusmerkkejä vallankäyttönä sekä esitellään Pentti Kurikan Nimipäivienkin syntyyn vaikuttaneen kehitysvammaisten Lyhty-projektin taidenäyttelyä.
4 Pääkirjoitus: Työ puheen on ylevätä työtä
6 Tekijät
7 Ytimekkäät
11 Kolumni Jussi Saramo: Eriarvoisuus ei ole luonnonlaki
12 Kolumni Timo Mielonen: Verkkovalvonnan kyseenalainen tehokkuus

Ydinhetki

14 Arja Alho: Samassa veneessä?
21 Timo Virtala: Herra Leen vieraana
24 Aino Haavio: Siviilit torjumaan kriisejä
28 Fredrik Österblom: Perustulon kansainvälinen historia
32 Pirkko Jyväkorpi: Kaikki naiset sotia vastaan
36 Anna Malinen: Autonomisista asejärjestelmistä robottisotiin?
40 Jenni Heikka: EU-kansalaisten karkotusten määrä kasvaa Belgiassa
44 Kimmo Kiljunen: Rauhan asialla ammatikseen
46 Simo Ortamo: Rikkailta köyhille
50 Riitta Oittinen: Afrikkalaisia Kiinassa

Ytimessä

56 Hannu Reime: Köydenvetoa Eurooopan reviireistä
61Seppo Hentilä: Pegida ja Itä-Saksan pitkä varjo
65 Eero Suoranta: Kiinan kirjoitusmerkit sivistyksen ja vallan kielenä
69 Antti Kaihovaara: Jakolinjojen kasvu uhkaa sekä rikkaita että köyhiä
74 Arno Tanner: Lisääkö Ukrainan ihmisoikeuskehitys pakolaisuutta Suomeen?

Ydinkokemus

80 Rita Dahl: Vasemmistolaisen maailman kannattaja
84 Arja Alho: Profeetan parta
86 Kalevi Suomela: Kiovan Rusista Maidanin aukiolle
89 Kirja-arviot
90 Eero Suoranta: Mistä puhumme, kun puhumme internetistä?
92 Kirja-arvio
93 Levyt
94 Pia Lohikoski: Muotokuvia ihmisyydestä
95 Heta Heiskanen: Minne unohtui lapsen etu?
96 Kolumni Jussi Ahokas: Miksi taloudellisen eriarvoisuuden kasvua ei enää hyväksytä?
98 Pala historiaa

 

Ydin pahoittelee lehden viivästymistä painon teknisten ongelmien vuoksi.

Pääkirjoitus 1/2015: Työ puheen on ylevätä työtä

Päätoimittaja Arja AlhoJos joku luulee, että poliitikon elämä on helppoa, erehtyy. Työtä pitää tehdä tauotta, kiitosta ei saa koskaan. Yhtenä päivänä rakastetaan, toisena vihataan. Kansan kusitolppana olo tympii, palkka on liian pieni ja miksi ihmeessä pitää olla vaalit?

Jos joku luulee, että sairaanhoitajan elämä on helppoa, erehtyy. Työtä pitää tehdä tauotta ja aina on menossa joku organisaatiomuutos. Yhtenä päivänä rakastetaan, toisena saa turpiin. Suomen lamakin on sairaanhoitajien palkankorotusten syy. Vakituisista työsuhteista kilpaillaan ja miksi ihmeessä tässä härdellissä pitäisi vielä olla kiinnostunut politiikasta ja äänestää?

Lue loppuun

Siviilit torjumaan kriisejä

Rauhaa rakentavat kestävimmin siviilit, arvioi kansanedustaja Johanna Sumuvuori. Hänelle kriisinhallinta merkitsee ennen muuta konfliktien ennaltaehkäisyä.

Johanna SumuvuoriVihreä kansanedustaja Johanna Sumuvuori profiloituu eduskunnassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijana.

Viime vuosina hän on valmistellut poliittisen historian alaan kuuluvaa väitöskirjaa suomalaisesta rauhanturvaamisesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Asiantuntemusta hän on kartuttanut parin vuosikymmenen ajan myös rauhanjärjestöissä.

– 1990-luvulla toimin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Rauhanpiippu-järjestössä. Sieltä tie vei muun muassa Sadankomiteaan, Sumuvuori kertoo eduskunnan Kansalaisinfon kahvilassa. Lue loppuun

Jakolinjojen kasvu uhkaa sekä rikkaita että köyhiä

Erilaisten jakolinjojen kasvu on leimannut yhteiskunnallista kehitystä niin Suomessa kuin muuallakin, kirjoittaa Kalevi Sorsa Säätiön tutkija Antti Kaihovaara. Kehityksestä on syytä olla huolissaan, sillä se vähentää enemmistön hyvinvointia varallisuudesta, poliittisista näkemyksistä tai asuinpaikasta riippumatta.

Lue loppuun