Extinction Rebellion -liikkeen mielenosoittajia pakolaisia tukevan banderollin kanssa Melbournessa lokakuussa 2019. (John Englart, CC BY-SA 2.0) Jos tavoitteena on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä tulevaisuus, on rajat siirrettävä kartalta kulutukseen.

”Kahdeksanvuotiaana tiesin / että maailma tuhoutuu / kaksintaistelussa suurvaltojen…” Näin kirjoitti aikoinaan Anni Sinnemäki ja lauloi Ultra Bra, kuvaten hyvin 80-lukulaisten nuorten kokemusta ydinpelotteen alla. Monesta koulusta Suomessakin osallistuttiin rauhanmarsseihin,...

Kuva: William Matte/Pexels. Kun maailma vaikuttaa menneen sijoiltaan, miten voimme muistaa olevamme osa yhtä ja samaa ihmiskuntaa? Kiinalainen kirjailija Chen Qiufan pohtii esseessään koronaviruksen synnyttämää kaaosta ja maailmankirjallisuuden merkitystä kriisitilanteessa.

Theodor W. Adorno (edessä oikealla) kollegansa Max Horkheimerin (edessä vasemmalla) kanssa Heidelbergissä vuonna 1964. (Jeremy J. Shapiro, CC BY-SA 3.0) Voiko historiasta oppia ja toistaako se itseään? Theodor W. Adornon...

1100-luvulla eläneen Saxo Grammaticuksen teos Gesta Danorum on yksi esimerkki historiallisesta lähteestä, jota on käytetty perustelemaan väitteitä Suomen muinaisista kuninkaista. Virheellistä tietoa sisältävällä näennäishistorialla eli pseudohistorialla perustellaan usein omalle maalle...

Räp-artisti Azagaia esiintymässä mielenosoituksessa Mosambikissa. (Kuva: Janne Juhana Rantala) Hiphop-kulttuuri luotiin lähes 50 vuotta sitten New Yorkin ghetoissa, joista se yllättäen levisi kaikkialle maailmaan. Public Enemy -legenda Chuck D:n mukaan...

Tällä hetkellä mediakeskustelua hallitsee korona ja lähes jokaisessa yrityksessä ja kotitaloudessa on jouduttu laittamaan lähitulevaisuuden suunnitelmat uusiksi. Sama pätee hallitukseen: valtionvarainministeri Katri Kulmunin mukaan suunniteltuja menonlisäyksiä (esimerkiksi varhaiskasvatuskokeiluja) ei välttämättä...

Mikro-organismeja agar-hyytelössä. (Kuva: Alpha Tauri/Flickr, CC BY 2.0) Koronavirusta ei tule mieltää ulkoapäin tulevaksi viholliseksi tai luonnonvoimien vastaiskuksi. Pikemminkin se on aktiivinen toimija, joka osoittaa, että olemme aina eläneet yhdessä...

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. (Kuva: Pekka Elomaa) Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mielestä valmiuslakia on uudistettava ja joidenkin osien päättämisen kynnystä samalla nostettava yksinkertaisesta enemmistöstä määräenemmistöllä päätettäväksi.

Joukkotuhoaseet uhkaavat eniten turvallisuuttamme. Olisi siksi loogista, että niin maailman valtiot kuin niiden kansalaisetkin tekisivät kaikkensa biologisten, kemiallisten ja ydinaseiden uhan vähentämiseksi. Ihmiskuntana olemme kuitenkin jotenkin turtuneita. Tuhannet toimintavalmiit ydinkärjet...