Aihearkisto: Numero 2019-1

”Jos menetämme Arktiksen…”

Timo Antero Korhonen

 

Arktiksen maantieteellisenä rajana pidetään usein pohjoista napapiiriä. Kuvassa Suomen arktisen alueen eteläosaa Itä-Lapissa. Kuva: Timo Antero Korhonen.

Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 1/2019.

Arktikselle on tunkua, kun eri maat pyrkivät hyödyntämään aluetta taloudellisesti. Tehdessään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Suomen ja EU:n tulisi samalla muistaa myös ympäristö sekä alkuperäiskansojen oikeudet.

Lue loppuun

Kuka puolustaisi taiteilijaa?

Ville Ropponen

Antti Nylén. Kuva: Meri Björn.

Taide on työtä muiden joukossa, mutta sillä ei voi ansaita toimeentuloa. Uusliberaalissa yhteiskunnassa koko persoonallisuutensa uhraavan taiteilijan osaksi jää kamppailu sosiaalitukien hetteikössä.

Lue loppuun

Nationalismi kirittää Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasotaa

Taru Salmenkari

Kuva: Taru Salmenkari.

Kiina hyötyy vapaakaupasta, mutta nationalismin vetovoima ja ulkopoliittiset edut estävät sen johtoa taipumasta Trumpin kiristykseen.

Lue loppuun

Missä luuraa rauhanskenaario?

Juhis Ranta

Maanpuolustuslogiikkaan kuuluu vahvasti skenaarioajattelu. Mahdollisia uhkia arvioidaan, varautumistoimenpiteitä harjoitellaan ja hankintoja perustellaan kuvitteellisten tilanteiden kautta. Mistä suunnasta hyökätään, millä keinolla, miten puolustamme omaa aluettamme, entä kumppaniemme alueita.

Lue loppuun

Kuvittele demokratia

Venla Toivonen

Kuva: Pekka Elomaa.

Teppo Eskelinen on filosofi ja yhteiskuntatieteilijä, joka on perehtynyt poliittiseen talouteen ja kehitystutkimukseen. Eskelisen teos Demokratia utopiana ja sen vastavoimat ilmestyi helmikuussa.

Lue loppuun

Hävittäjät vai kansantalous?

Eero Lehto

F-35A-hävittäjä Yhdysvaltojen ilmavoimien tukikohdassa Arizonassa. Kuva: Robert Sullivan/Flickr.

HX-hankkeen tarkoitus on korvata Hornetit suorituskykyisemmillä hävittäjillä. Sen tarjouspyyntö sisältää kuitenkin sudenkuoppia, joihin putoaminen kasvattaa pahimmillaan puolustusmenot kansantalouden kannalta kestämättömän suuriksi.

Lue loppuun

Peace and Love!

Arja Alho

Kun kiinnitin teini-ikäisenä rauhanmerkin olkalaukkuuni, tunsin olevani osa maailmanlaajuista sodanvastaista liikettä. Kylmä sota hyyti luissa ja ytimissä. Uutiskuvat napalmin polttamista lapsista kuristivat kurkkua. Mutta kaikkialla – siltä ainakin tuntui – ihmiset marssivat rauhan puolesta sotaa vastaan: Peace and Love!

Sitten tulivat julisteet, joissa Ronald Reaganin käsivarsilla lepäsi Margaret Thatcher kuin Tuulen viemää -elokuvassa. Taustalla kohosi ydinpommin sienimäinen ja pelottava pilvi. Siksi minäkin liimasin julisteita sähkökaappeihin. Kummankin valtaantulo 1980-luvun alussa nimittäin leikkasi liennytykseltä siivet – ja käynnisti vieläkin voimissaan olevan uusliberalistisen hegemonian. Neutronipommia kehiteltiin, alkoi tähtien sota. Oli tehtävä taas jotakin. Rauhanmarssit saivat ihmiset liikkeelle.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 1/2019

Ydin 1/2019 kääntää katseen yhteiskunnallisen ja taloudellisen keskustelun demokratiavajeeseen. Taloustieteilijä Markus Jäntti kysyy, miksi valtiovarainministeriön virkamiehet saavat määrittää politiikan pelisäännöt ja liikkumavaran. Taina Dahlgrenin haastattelemat entiset puoluejohtajat ovat huolissaan yhteiskunnan kahtiajaosta, kun taas Ydinhenkilömme Teppo Eskelinen vaatii poliittista mielikuvitusta sekä demokratian ymmärtämistä haaveeksi tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta. Eero Lehto puolestaan arvioi suunniteltujen hävittäjähankintojen potentiaalisia todellisia kustannuksia ja Juhis Ranta miettii, miksi emme käytä rahojamme varautuaksemme sodan sijaan rauhaan.

Lisäksi Taru Salmenkari kirjoittaa Kiinan ja Amerikan välisestä kauppasodasta, Janne Rantala pohtii kolonialismin vastaisen väkivallan jälkiä Mosambikissa ja Timo Antero Korhonen selvittää, mitä Suomen ja EU:n pitäisi ottaa huomioon toimiessaan Arktiksella. Kulttuurijutuissa Pasi Kostiainen aloittaa musiikkipalstan pitäjänä ja Ville Ropponen arvioi Antti Nylénin esseeteoksen taiteilijoiden toimeentulosta. Lisäksi aiheina ovat muun muassa totaalikieltäytyjien asema, totuuden merkitys politiikassa sekä vaikea mutta pysyvästi viehättävä Karl Marx.

Lue loppuun