Mitä tarkoitetaan monimuotoisella ja moniarvoisella medialle? Onko viestintä romuttamassa journalismia? Mikä on ylipäätään julkisen keskustelun merkitys?
Aihearkisto: Numero 2019-4
Puuston hiilinielu tunnetaan, maaperän päästöjä ei
Heikki SimolaIlmastonmuutoksen myötä on hiilestä tullut kuuma puheenaihe. Hiilivarastot ja -taseet, nielut ja päästöt hämmentävät niin kansalaisia kuin päättäjiäkin. Suomen luonnossa hiilivarastot ovat suuria, mutta niiden todellisten muutosten tutkimus on lyöty laimin.
Ilmastokriisi tarvitsee liikettä
Anna PulkkaSuomen julkisessa ilmastonmuutoskeskustelussa kansalaiselle on varattu lähinnä kulutus- ja elämäntapavalintojen kautta määrittyvä kapea osa. Kriisin ratkaiseminen vaatii kuitenkin siirtymistä monipuolisempaan ja yhteisöllisempään toimintaan.
Translaki on pala suomalaisen tasa-arvon kehitystä
Susi NousiainenTällä hetkellä yksi ihmisryhmä Suomessa odottaa tietoa lakimuutoksesta tavalla, jossa on oma keho panoksena. Kun translain uudistuksen yksityiskohdista tiedotetaan, se näkyy seuraavina vuosina sukupuolivähemmistöjen työpoissaoloja, koulupudokkuutta, työttömyyttä, mielenterveyttä ja lopulta itsemurhia koskevissa luvuissa. Seuraukset mitataan jälkeenpäin, mutta ne on helppo ennustaa. Tässä toiveiden ja pelon sekaisessa odottamisen tilassa elävät näiden ihmisten lisäksi myös heidän lapsensa, vanhempansa ja muut läheisensä.
Uusi sopimus rahasta
Arja AlhoPatrizio Lainà on jälkikeynesiläinen ekonomisti, jonka mielestä raha ja demokratia liitetään liian harvoin yhteen. Lue loppuun
Suomi ei edistä robottiasekieltoa
Lauri SirenUlkoministeriön mukaan yhteiset ohjeet autonomisten asejärjestelmien kehitystä ja käyttöä varten ovat kieltosopimusta parempi tavoite YK:ssa. Robottiaseiden vastaisen kampanjan mielestä myös Suomen pitäisi liittyä niiden kieltämistä vaativaan rintamaan.
Kamppailu hegemoniasta ja suunnasta
Arja AlhoKamppailua yhteiskunnan johtajuudesta käydään koko ajan ja kaikkialla: politiikassa, työyhteisöissä, yliopistoissa ja mediassa. Omalle näkökulmalle maailman selittämiseen haetaan laajaa kannatusta. Kyse on hegemoniasta.
Hegemonisissa valtakamppailuissa tuotetaan ja annetaan ilmiasua uudenlaiselle toimijuudelle ja toiminnoille, joilla pyritään legitimoimaan ajattelutapoja ja näkemyksiä. Legitimiteetti ei perustu pakkoon, vaan siihen, että ihmiset noudattavat näitä ajattelutapoja vapaaehtoisesti sääntöinä. Usein säännöistä tulee myös lainsäädäntöä.
Sisällysluettelo 4/2019
Ytimessä 4/2019 puhutaan siitä, miten voimme rakentaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Anna Pulkka kirjoittaa yhteisöllisen toiminnan tarpeesta ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa, kun taas Jari Heinonen tarkastelee työajan lyhentämistä keinona uuden hyvinvointimallin luomiseen. Ydinhenkilömme Timo Korpi kertoo, millaista on elää vähähiilistä elämää, ja ekonomisti Patrizio Lainà puhuu pankkijärjestelmää vakauttavasta rahareformista. Läpi käydään myös hallituksen talouspolitiikka ja tulevaisuusinvestoinnit: väheneekö eriarvoisuus ja paraneeko työllisyys, ja miten investoinnit voidaan rahoittaa oikeudenmukaisesti?
Numeron muissa jutuissa pohditaan julkista keskustelua ja median roolia, käydään pakolaisleireillä Bangladeshissa ja Libanonissa sekä kysytään, mitä UPM:n tehdashanke Uruguayssa kertoo yritysten ja valtioiden suhteesta. Lauri Siren kirjoittaa Suomen suhtaumisesta robottiaseiden kieltämiseen ja Karoliina Kantola selvittää puuvillan matkaa pelloilta T-paidoiksi. Kolumneissa Susi Nousiainen puhuu translain uudistamisesta askeleena kohti tasa-arvoisempaa Suomea, Heikki Simola arvioi maanmuokkauksen merkitystä metsien hiilinieluille ja Kalle Sysikaski kertoo, mitä kuuluu Aasian nuorimmalle valtiolle Itä-Timorille.