Aihearkisto: Numero 2019-4

Pohdintaa julkisesta keskustelusta

Arja Alho
Kuvituksessa mm. avoimet ikkunat, kirjoituskone ja tykkäystä osoittava peukku

Kuvitus: Mikko Torvinen.

Mitä tarkoitetaan monimuotoisella ja moniarvoisella medialle? Onko viestintä romuttamassa journalismia? Mikä on ylipäätään julkisen keskustelun merkitys?

Lue loppuun

Puuston hiilinielu tunnetaan, maaperän päästöjä ei

Heikki Simola

Ilmastonmuutoksen myötä on hiilestä tullut kuuma puheenaihe. Hiilivarastot ja -taseet, nielut ja päästöt hämmentävät niin kansalaisia kuin päättäjiäkin. Suomen luonnossa hiilivarastot ovat suuria, mutta niiden todellisten muutosten tutkimus on lyöty laimin.

Lue loppuun

Ilmastokriisi tarvitsee liikettä

Anna Pulkka

Ilmastolakkoilijoita Jyväskylässä viime huhtikuussa. (saDanny/Flickr, CC BY 2.0)

Suomen julkisessa ilmastonmuutoskeskustelussa kansalaiselle on varattu lähinnä kulutus- ja elämäntapavalintojen kautta määrittyvä kapea osa. Kriisin ratkaiseminen vaatii kuitenkin siirtymistä monipuolisempaan ja yhteisöllisempään toimintaan.

Lue loppuun

Translaki on pala suomalaisen tasa-arvon kehitystä

Susi Nousiainen

Tällä hetkellä yksi ihmisryhmä Suomessa odottaa tietoa lakimuutoksesta tavalla, jossa on oma keho panoksena. Kun translain uudistuksen yksityiskohdista tiedotetaan, se näkyy seuraavina vuosina sukupuolivähemmistöjen työpoissaoloja, koulupudokkuutta, työttömyyttä, mielenterveyttä ja lopulta itsemurhia koskevissa luvuissa. Seuraukset mitataan jälkeenpäin, mutta ne on helppo ennustaa. Tässä toiveiden ja pelon sekaisessa odottamisen tilassa elävät näiden ihmisten lisäksi myös heidän lapsensa, vanhempansa ja muut läheisensä.

Lue loppuun

Uusi sopimus rahasta

Arja Alho

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Kuva: Pekka Elomaa.

Patrizio Lainà on jälkikeynesiläinen ekonomisti, jonka mielestä raha ja demokratia liitetään liian harvoin yhteen. Lue loppuun

Suomi ei edistä robottiasekieltoa

Lauri Siren

Robottiaseiden vastaisen kampanjan maskotti David Wreckham New Yorkin Times Squarella viime lokakuussa. (Ari Beser/Campaign to Stop Killer Robots)

Ulkoministeriön mukaan yhteiset ohjeet autonomisten asejärjestelmien kehitystä ja käyttöä varten ovat kieltosopimusta parempi tavoite YK:ssa. Robottiaseiden vastaisen kampanjan mielestä myös Suomen pitäisi liittyä niiden kieltämistä vaativaan rintamaan.

Lue loppuun

Kamppailu hegemoniasta ja suunnasta

Arja Alho

Kamppailua yhteiskunnan johtajuudesta käydään koko ajan ja kaikkialla: politiikassa, työyhteisöissä, yliopistoissa ja mediassa. Omalle näkökulmalle maailman selittämiseen haetaan laajaa kannatusta. Kyse on hegemoniasta.

Hegemonisissa valtakamppailuissa tuotetaan ja annetaan ilmiasua uudenlaiselle toimijuudelle ja toiminnoille, joilla pyritään legitimoimaan ajattelutapoja ja näkemyksiä. Legitimiteetti ei perustu pakkoon, vaan siihen, että ihmiset noudattavat näitä ajattelutapoja vapaaehtoisesti sääntöinä. Usein säännöistä tulee myös lainsäädäntöä.

Lue loppuun

Sisällysluettelo 4/2019

Ytimessä 4/2019 puhutaan siitä, miten voimme rakentaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Anna Pulkka kirjoittaa yhteisöllisen toiminnan tarpeesta ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa, kun taas Jari Heinonen tarkastelee työajan lyhentämistä keinona uuden hyvinvointimallin luomiseen. Ydinhenkilömme Timo Korpi kertoo, millaista on elää vähähiilistä elämää, ja ekonomisti Patrizio Lainà puhuu pankkijärjestelmää vakauttavasta rahareformista. Läpi käydään myös hallituksen talouspolitiikka ja tulevaisuusinvestoinnit: väheneekö eriarvoisuus ja paraneeko työllisyys, ja miten investoinnit voidaan rahoittaa oikeudenmukaisesti?

Numeron muissa jutuissa pohditaan julkista keskustelua ja median roolia, käydään pakolaisleireillä Bangladeshissa ja Libanonissa sekä kysytään, mitä UPM:n tehdashanke Uruguayssa kertoo yritysten ja valtioiden suhteesta. Lauri Siren kirjoittaa Suomen suhtaumisesta robottiaseiden kieltämiseen ja Karoliina Kantola selvittää puuvillan matkaa pelloilta T-paidoiksi. Kolumneissa Susi Nousiainen puhuu translain uudistamisesta askeleena kohti tasa-arvoisempaa Suomea, Heikki Simola arvioi maanmuokkauksen merkitystä metsien hiilinieluille ja Kalle Sysikaski kertoo, mitä kuuluu Aasian nuorimmalle valtiolle Itä-Timorille.

Lue loppuun