Kuva: Lehtikuva/Neil Milton / SOPA Images

Suomi edesauttamaan palestiinalaisvaltion perustamista

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen kirjoittaa uusimmassa Ydin-lehden numerossa, kuinka Yhdysvaltojen ja Israelin Iran-sodan varjossa Israel toteuttaa politiikkaa, jonka pyrkimyksenä on tehdä Palestiinan valtion perustaminen mahdottomaksi.

 

Julkaistu 20.9.2026

Israelin hallituksessa olevien puolueiden mielestä palestiinalaisten sortopolitiikka jatkukoon hamaan tulevaisuuteen asti. Kaksi fasistiministeriä ovat erityisen aktiivisia.

Maan nykyisen hallituksen suunnitelmissa näyttäisi olevan myös ison osan Gazaa miehittäminen Israelin vallan alle ja Länsirannalla palestiinalaisväestön ahtaminen kuuteen asutuskeskukseen sillä 18 prosentin alueella, joka muodostui palestiinalaisten itsehallintoalueeksi Oslon 1990-luvulla solmitussa sopimuksessa.

Kyseinen sopimus oli tarkoitettu ensi askeleeksi kohti palestiinalaisten suurempia oikeuksia, mutta se jäikin ainoaksi. Hallituksen mielessä on 82 prosentin siirtäminen osaksi Israelin valtiota.

Kansainvälinen yhteisö puoltaa lähes kokonaisuutena palestiinalaisvaltion perustamista, mutta se ei ole ryhtynyt riittäviin keinoihin Israelin painostamiseksi. Tärkeässä asemassa on taloussuhteita sääntelevä EU:n ja Israelin assosiaatiosopimus – EU ei ole aikaansaanut yksimielistä päätöstä sen soveltamisen keskeyttämiseksi.

Tilanne näyttää lähes toivottomalta, mutta kansainvälisen yhteisön ei tule antaa periksi. Miksi ei ’arvopohjainen’ Suomi ehdottaisi muille pohjoismaille yhteistä suunnitelmaa neuvotteluista Palestiinan valtion perustaiseksi?

**

Kansainvälisen maineensa pilanneelle Israelille projektia tulisi tarjoilla vaihtoehtona: tulevaisuudessa vallitsisi rauha eikä Israelin enää tarvitsisi käyttää asevoimaa alistamaan monimiljoonaista palestiinalaisväestöä. Ehkä Israelin nykyhallitus tulee – toivottavasti – tiensä päähän ensi syksyn vaaleissa.

Mitkä osapuolet osallistuisivat sitten rauhanneuvotteluihin? YK, EU, Yhdysvallat ja Arabiliitto – tai muutama arabimaa yhdessä – johdattelisivat Israelin ja palestiinalaisten (Länsirannan itsehallintoelimen johdolla) neuvotteluja.

Neuvottelujen keskeisenä päämääränä tulee olla ainakin yksi riittävän yhtenäinen alue uudelle valtiolle sen keskukseksi. Israelin ei kannata asennoitua niin, että sen parempi, mitä enemmän se saa vaatimuksiaan läpi. Lopputuloksena tulee olla elinkelpoinen uusi valtio.

Erittäin vaikean kysymyksen neuvotteluissa muodostaa Jerusalem. Pahoin pelkään, että siinä asiassa vahva Israel ei suostu muuhun kompromissiin kuin että islamin pyhät alueet ovat kansainvälisen hallinnon kohteena.

Palestiinalaiset haluavat pääkaupunkinsa itä-Jerusalemiin, mutta ovatko he valmiit siihen, että Israel vetäytyy neuvotteluista? Eikö kompromissi voitaisi saavuttaa Länsirannalla eli Israel suostuisi purkamaan suurehkon määrän laittomia siirtokuntiaan yhtenäisen palestiinalaisalueen tieltä? Jotkin siirtokunnat jäisivät Palestiinan valtiolle ja loput siirtyisivät Israelin suvereenisuuden piiriin.

Israelin tulisi purkaa sellaiset Länsirannalle rakentamansa muurin osat, jotka kulkevat Palestiinan valtion alueella. Israel ilmoitti aikanaan YK:n kansainväliselle tuomioistuimelle muurin olevan väliaikainen turvallisuusratkaisu.

**

Presidentti Trump esitti vuonna 2020 suunnitelmansa kahden valtion ratkaisuksi, mutta Israelia vahvasti puoltavana siitä ei tullut mitään. Trump esitti pienehkön alueen siirtämistä Israelista uuden valtion osaksi. Tämä ehdotus tulisi nyt toteuttaa. Näin uusi valtio koostuisi isosta osasta Länsirantaa, Gazasta ja Trumpin ehdottamasta alueesta.

Palestiinalaistaholla on painotettu Israelin karkottamien henkilöiden paluuoikeutta Israeliin. Tästä vaatimuksesta tulee luopua. Heillä olisi oikeus palata vain uuteen valtioon sen viranomaisten suostumuksella. Israelin tulee sitoutua kunnioittamaan palestiinalaiskansalaistensa kansalaisoikeuksia.

Jos neuvotteluratkaisuun päästäisiin, uusi valtio tulisi aluksi siirtää YK:n hallinnon alaiseksi kuten Kosovo aikanaan. YK:n johdolla laadittaisiin demokraattinen perustuslaki ja oikeusvaltion takeet. YK huolehtisi valtiokoneiston muodostamisesta ja demokraattisista vaaleista. Vaaleissa ehdokkaiksi eivät pääsisi henkilöt, jotka kannattavat Israelin valtion tuhoamista.

YK-hallinnon tueksi alueelle tulisi perustaa YK:n rauhanturvajoukot rajojen loukkaamattomuutta varmistamaan. YK-ratkaisu tulee nähdä sekä palestiinalaisia että Israelia hyödyttävänä.

**

No mutta, eihän hahmottelemani neuvotteluratkaisu toteuta alkuunkaan kansainvälisen oikeuden linjaa, jossa monet Israelin toimet on todettu YK:ssa laittomiksi!

Tässä ilmenee kansainvälisen oikeuden heikkous. Sen tunnusti YK:n turvallisuusneuvosto päätöslauselmassa 2334 (2016): se ei hyväksy mitään muutoksia vuoden 1967:n linjanvetoihin, paitsi ne, jotka osapuolet hyväksyvät neuvottelujensa tuloksena. Tällaiseen on ollut pakko sopeutua kansainvälisessä oikeudessa.