Maastamuutto ja perhe

Globaaleihin muuttovirtoihin perehtyneen tutkija Petri Hautaniemen mukaan länsimaihin muuttaa Afrikasta ja Lähi-idästä enimmäkseen nuoria miehiä. Itä-Aasiasta lähtee myös nuoria naisia. Lapset jäävät tyypillisesti puolison, omien vanhempien tai sukulaisten hoiviin.

Näin perinteisten suurten perheyhteisöjen merkitys vahvistuu lähtömaissa. Myös naisen asema muuttuu.

− Esimerkiksi Somaliassa miesten lähtiessä heidän vaimoistaan tulee käytännössä yksinhuoltajia, jotka elävät kädestä suuhun. Toisaalta heidän elämänsä on myös itsenäisempää, Hautaniemi kertoo.

Siirtolaisen elämä lännessä ei ole helppoa. Työ voi olla raskasta ja huonosti palkattua, tulevaisuus epävarmaa, syrjintä yleistä ja perhe kaukana. Siirtolaisuus kuitenkin houkuttaa. Pärjääminen länsimaissa herättää ihailua, ja paluumuuttajilla on korkea status yhteisöissä. Samalla heidän länsimaistumisensa herättää huolta: he pukeutuvat, puhuvat ja rukoilevat eri tavalla kuin ennen.

Petri Hautaniemen mukaan perheiden taloudellista merkitystä siirtolaisille ei voi aliarvioida. Tyypillisesti perhe ja sukulaiset rahoittavat kalliin matkan mantereelta toiselle. Vastavuoroisesti länteen päässeet siirtolaiset lähettävät rahaa sukulaisilleen kotimaihin.

Maailmanpankin arvion mukaan kehitysmaihin suuntautuvien rahalähetysten arvo kohosi 325 miljardiin Yhdysvaltain dollariin vuonna 2011.

− Summa on moninkertainen valtioiden viralliseen kehitysyhteistyöhön verrattuna, Hautaniemi kertoo.

Perheelle ja sukulaisille lähetetty raha nostaa ihmisten elintasoa. Rahat sijoitetaan parempaan ravintoon, terveyteen ja lasten koulutuksen. Toisaalta paikallisyhteisöt tulevat helposti riippuvaisiksi sukulaisten lähettämistä rahoista.

− Somalimaassa yhä harvempi pystyy elättämään itsensä ilman rahalähetyksiä, Hautaniemi toteaa.

Riippuvuutta voimistaa se, etteivät paikalliset elinkeinot kuten maatalous enää kannata työikäisten nuorten muuttaessa ulkomaille. Taloudelliset rakenteet muuttuvat ja ovat entistä herkempiä maailmantalouden suhdanteille.

Ajan kuluessa kotimaahan jääneet ja pois muuttaneet perheenjäsenet muodostavat yhdessä useissa maissa elävän sukuyhteisön. Hautaniemi puhuukin rajat ylittävistä, transnationaalisista perhetalouksista. Rahan lisäksi myös perheenjäsenet liikkuvat herkästi maasta toiseen toimeentulomahdollisuuksien mukaan.

− Lasten koulutuksen takia somaliperhe voi muuttaa Helsingistä Lontooseen, Hautaniemi kertoo.

Kaikille rajojen ylittäminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Matkustusasiakirjat ja kansalaisuus jakavatkin ihmisiä kahteen kastiin. Länsimaan kansalaisuuden saanut siirtolainen ja hänen perheensä ovat etuoikeutetussa asemassa. Passia taskussaan kantavat ovat tavoiteltuja aviopuolisoita kotimaassaan.

Hautaniemeä mietityttää monissa maissa elävien perhetalouksien tulevaisuus. Nyt kotimaissa asuvat äidit ja lähisukulaiset varmistavat, että lapset pitävät huolta sukuyhteisöstä. Kolmannen sukupolven yhteys lähtömaahan ei välttämättä ole enää yhtä vahva.

Toisaalta nykyteknologia on helpottanut perheenjäsenten keskinäistä yhteydenpitoa ennennäkemättömällä tavalla. Matkustaminen, soittaminen, internet ja rahalähetysfirmat pitävät globaaleja perheitä koossa.

– Hämeentieltähän voi lähettää rahaa sekunnissa Mogadishuun, Hautaniemi kertoo.

Omassa maassa

Mahdollisuus työhön ja parantunut turvallisuustilanne houkuttavat perheitä toteuttamaan unelmansa kotiinpaluusta Irakiin.

− Paluumuutto Irakin Kurdistaniin on lisääntynyt paljon erityisesti viimeksi kuluneen vuoden aikana, kertoo Dilpak Tahir, joka työskentelee Patriotic Union of Kurdistan -puolueen kansainvälisessä yksikössä Sulaylamaniassa.

Tähän on Tahirin mukaan kolme syytä: Irakin turvallisuustilanne on parantunut, erityisesti täällä pohjoisessa. Ihmiset uskaltavat toteuttaa haaveensa palata kotimaahansa. Lisäsi Irakin taloudellinen tilanne on hyvä, palkat nousevat koko ajan.

Irakia jälleenrakennetaan kymmenien sotavuosien jälkeen ja siellä tarvitaan koulutettua työvoimaa muun maailman kärvistellessä laman kourissa. Koska Irakin koulutustaso on alhainen, Euroopassa edes jonkin verran opiskelleet ihmiset ovat hyvissä asemissa työmarkkinoilla. Öljynporausta lisätään Kurdistanissa, ja öljytulot tuovat talouteen vaurautta ja muidenkin alojen työpaikkoja.

− Jotkut paluumuuttajat ovat tehneet työsopimuksen öljy-yhtiön kanssa toisessa asuinmaassaan. Öljy-yhtiöt järjestävät heidän muuttonsa tänne, Tahir kertoo.

Jotkut muuttavat omatoimisesti, asuvat ensin sukulaisten luona ja etsivät töitä paikan päällä. Ne, joilla oli valtion virka ennen pakolaisuutta, saavat entisen työpaikkansa takaisin, vaikka olisivat olleet parikymmentä vuotta poissa Irakista.

− Kolmas tekijä, joka kannustaa perheitä palaamaan tänne, ovat parantuneet koulutusmahdollisuudet, selittää Tahir.

Suuriin kaupunkeihin on perustettu englanninkielisiä oppilaitoksia. Kurdistanin pääkaupungissa Erbilissä on englanninkielinen Kurdistan-yliopisto, jonka opiskelijoista suuri osa on paluumuuttajien lapsia. Sieltä valmistuvat nuoret työllistyvät nopeasti hyväpalkkaisiin töihin. Sulaymaniassa toimii myös amerikkalainen yliopisto samoilla periaatteilla kuin Kairossa ja Beirutissa.

Kurdistanin suuriin kaupunkeihin on lisäksi perustettu yksityisiä, englannin kielisiä kouluja, joissa voi suorittaa peruskoulun. Myös hyvätasoiset lastentarhat ovat uusi ilmiö.

Paluumuuttajiin kuuluva Pistiwan Muhamad Rostam asui Englannissa yli kymmenen vuotta. Viisi vuotta sitten hän haki kotimaasta vaimoksi Bokan Yassin Asaadin. Tämä ikävöi jatkuvasti kotimaahan:

− Elämä siellä oli vaikeaa, asuntomme oli tosi pieni ja joka päivä satoi, Bokan muistelee elämää Englannissa.

Kun pariskunnan nuorempi tytär Hilan oli kahden kuukauden ikäinen, perhe pakkasi tärkeimmän omaisuutensa autoon ja ajoi Irakiin. Koska he pelkäsivät olla Turkissa, Pistiwan ajoi yli 1500 kilometrin matkan Istanbulista Irakin rajalle Haburiin lähes ilman pysähdyksiä.

Vuodessa uusi elämä on lähtenyt hyvin käyntiin. Pistiwan sai töitä öljy-yhtiön tulkkina ja pariskunta rakentaa taloa Pistiwanin veljen Shwanin talon viereen.

Kaikkein onnellisin on veljesten äiti, sillä 25 vuotta sitten hänelle tapahtui pahin mahdollinen asia, kun vanhin poika katosi Saddam Husseinin vankileirillä. Nyt ilo on palannut hänenkin elämäänsä, kun talossa juoksee neljä pientä lastenlasta.

Englannin yksinäisen elämän tilalle Bokan on saanut uuden siskon kälystään Kurdasta.

− On ihanaa asua omassa maassa, sukulaisten lähellä, toteaa Bokan Yassin Asaad.

Kirjoittajat ovat Ytimen toimituskunnan jäseniä.