Saudi-Arabian hovipolitiikan uhrit

Maailmalla Saudi-Arabian 33-vuotias kruununprinssi Muhammad bin Salman on nähty yhteiskuntansa modernisoijana ja talouden pelastajana. Nuorille saudeille lyhenteellä MBS tunnettu kruununprinssi taas on ollut heidän omaan ikäluokkaansa kuuluva hallitsija, joka antoi luvan aukaista 1980-luvun alusta lähtien kiinni olleita elokuvateattereita sekä järjestää konsertteja, joissa nuoret voivat kuunnella musiikkia yhdessä sukupuoleen katsomatta.

Kesäkuussa 2018 naiset saivat oikeuden ajaa autoa, mikä oli todella valtava muutos – ennen sitä työssäkäynti oli maassa usein naisille mahdotonta, koska Saudi-Arabiassa ei ole julkisia kulkuneuvoja. MBS myös poisti uskonnolliselta poliisilta oikeuden pidättää naisia, jotka eivät noudattaneet Saudi-Arabian tiukkoja pukeutumis- ja käyttäytymiskoodeja. Sen sijaan hän ei ole puuttunut millään tavalla holhousjärjestelmään, jossa saudiarabialaiset naiset joutuvat pyytämään perheensä miehiltä hyväksyntää omaa elämäänsä koskevissa päätöksissä.

MBS on myös vanginnut liikemiehiä, uskonnollisia oppineita ja naisliikkeen jäseniä. Kesällä 2017 vankilaan joutui 30 miehen joukko, joka koostui uskonnollisista oppineista, kirjailijoista ja älymystön edustajista, jotka olivat arvostelleet kruununprinssin tapaa hallita. Yksitoista naisliikkeen veteraania taas joutui vankilaan hieman ennen kun Saudi-Arabian naiset saivat oikeuden ajaa autoa. He muistuttivat ikävällä tavalla, että olivat puolustaneet naisten oikeuksia aina 1990-luvulta lähtien ja himmensivät siten kruununprinssin yksinoikeutta esiintyä naisten aseman parantajana. Neljä naisista vapautettiin, mutta muut ovat vieläkin vankilassa, ja voivat saada jopa 25 vuoden tuomion.

Tällaiset vallanpitäjien toimet eivät ole mitenkään uutta Saudi-Arabiassa. Eriäviä näkemyksiä edustavat saudit ovat joutuneet vankilaan jo vuosien ajan ennen kuin nykyinen kuningas Salman bin Abdulaziz nousi valtaan ja antoi askel askeleelta yhä enemmän valtaa lempipojalleen MBS:lle. Samalla kuningas syrjäytti sisäministerinä pitkään toimineen Mohammad bin Nayefin kruununprinssin paikalta kaikkien kuningashuoneen sääntöjen vastaisesti ja näin pyyhkäisi yhdellä päätöksellä syrjään suuren osan hyvin arvovaltaisista kuninkaallisista.

Kruununprinssi on vähitellen ottanut käsiinsä kaikki valtaa käyttävät elimet, mukaan lukien asevoimat ja tiedustelupalvelut.

Ennen Salmania hallinneen kuningas Abdullahin kuolemaa tammikuussa 2015 järjestelmä salli vastahakoisesti maan viralliseen uskonnolliseen johtoon kuulumattomien uskonnollisten oppineiden ilmaista omia näkemyksiään, mutta myös hiljensi eriäviä ääniä, joka pelottelemalle heitä tai ostamalla heidät rahalla. Saudi-Arabian viranomaiset jopa kidnappasivat ulkomaille paenneita toisinajattelijoita, kuten nuoren kansalaisoikeuksien puolustajan Hamza Kashgaryn.

Uutta vuoden 2015 jälkeen on ollut se, että kruununprinssi on vähitellen ottanut käsiinsä kaikki valtaa käyttävät elimet, mukaan lukien asevoimat ja tiedustelupalvelut. Hänestä tuli puolustusministeri sekä 22 ministeriöstä koostuvan talous- ja kehitysneuvoston johtaja, minkä lisäksi hän otti valvontaansa kansallisen öljy- ja kaasuyhtiö Saudi Aramcon, jonka Bloomberg on arvioinut maailman tuottoisimmaksi yritykseksi.

Maansa taloudelliset johtajat prinssi hiljensi vangitsemalla marraskuussa 2017 Ritz-Carlton-luksushotelliin 326 liikemiestä ja kuningasperheen jäsentä, joita hän syytti hallituksen varojen haltuunottamisesta. Näin MBS eliminoi kuningashuoneen sisällä vielä olleet erilaiset valtaryhmittymät, erityisesti edellisen kuninkaan Abdullahin lähipiirin. Samalla Saudi-Arabia menetti kuningaskunnassa vallinneen jossain määrin tasapainoisen tilanteen, jossa kuninkaallisten erilaiset näkemykset saattoivat elää yhdessä.

Kuningasperheen rikkain jäsen prinssi Alwaleed bin Talal, jonka omaisuuden laskettiin olleen ennen vangitsemista 18,7 miljardin dollarin arvoinen, suljettiin Ritz-Carltoniin kahdeksitoista viikoksi. Päästyään salaiseksi jääneeseen sopimukseen MBS:n kanssa prinssi ilmoitti televisiohaastattelussa kaiken olevan hienosti ja pääsi vapaaksi hotellista. Hänen asuntoaan valvovat aseistetut vartijat ja muiden vapautettujen tapaan hän joutuu käyttämään nilkkaranneketta, jonka avulla hänen sijaintipaikkansa on aina tiedossa.

Eräät kuningasperheen jäsenet onnistuivat pakenemaan operaatiota, yksi heistä Ahmed bin Abdulaziz. Tämä pitkään apulaissisäministerinä toiminut mies asuu Lontoossa, jossa hän viime elokuussa ilmoitti hotellinsa edessä Jemenin sotaa vastaan mieltä osoittaneille arabeille vastustaneensa kruununprinssin päätöstä ryhtyä sotaan. Tapahtumasta kuvatusta videosta tuli äärimmäisen suosittu Saudi-Arabiassa. Hovilta kesti yli päivä ennen kuin se sai julkaistua prinssi Ahmedin puolesta lausunnon, jonka mukaan tämä oli edelleen lojaali kuninkaalle ja kruununprinssille.

Jamal Khashoggi Project on Middle East Democracy -järjestön tilaisuudessa Washingtonissa maaliskuussa 2018. (April Brady/Project on Middle East Democracy, CC BY 2.0)

Tällaiset asiat olivat myös 59-vuotiaan toimittajan Jamal Khashoggin maanpaon ja kuoleman taustalla. Khashoggi ei ollut toisinajattelija, vaan hänellä oli ollut vuosikymmenien ajan hyvin vankat kontaktit vallanpitäjiin. Hän oli myös toiminut maansa kahden tärkeimmän lähetystön eli Washingtonin ja Lontoon lähettiläiden läheisenä avustajana.

Khashoggi oli kuitenkin päättänyt olla palaamatta omaan maahansa jo runsas vuosi sitten, koska pelkäsi joutuvansa vankilaan, ja eli vapaaehtoisessa maanpaossa Yhdysvalloissa, jossa hänellä oli myös runsaasti kontakteja. Hän oli joutunut 30-vuotisen toimittajan uransa jälkeen julkaisukieltoon Saudi-Arabiassa kritisoituaan tv-ohjelmassa joulukuussa 2016 juuri vaalit voittanutta presidentti Donald Trumpia.

The Washington Postin julkaisemissa mielipidekirjoituksissaan Khashoggi arvosteli Saudi-Arabian johdon päättämää Qatarin kauppasaartoa, mutta myös sitä, että MBS oli painostanut Libanonin pääministerin eroamaan sekä aloittanut pelottelukampanjan eriäviä näkemyksiä edustavia saudeja ja tiedotusvälineitä vastaan. Hän oli tietoinen myös prinssi Ahmedin kriittisistä näkemyksistä.

Khashoggi ei ollut toisinajattelija, vaan hänellä oli ollut vuosikymmenien ajan hyvin vankat kontaktit vallanpitäjiin.

Khashoggin piti kuitenkin saada Saudi-Arabian viranomaisilta uuteen avioliittoon tarvittava todistus päästäkseen naimisiin turkkilaisen kihlattunsa kanssa. Neljä päivää ennen kuolemaansa hän kävi maan Istanbulin konsulaatissa asiaa hoitamassa. Tämä ensimmäinen käynti ilmeisesti antoi mahdollisuuden suunnitella toimittajan murha, joka toteutettiin kun tämä saapui seuraavan kerran konsulaattiin lokakuun 2. päivänä.

The New Arab-nettilehdessä julkaistiin 17.10. Khashoggin kuoleman taustoja ja kuningasperhettä käsittelevä juttu, jonka oli kirjoittanut salanimeä Said al-Arabi käyttävä henkilö. Lehden toimituksen mukaan kirjoittaja on sisäpiiriläinen, jolla on läheisiä yhteyksiä jutussa mainittuihin henkilöihin.

Said al-Arabi sanoo suoraan, että Istanbulin konsulaatissa tapahtui suunniteltu murha, jonka takana on Saudi-Arabian kuningasperheen huippu. Päätöksen teki ”keskiaikaisen hovipolitiikan viimeinen linnoitus, jota tukee globaalin populismin aalto”. Tämä ”aalto” viittaa ilmeisesti Trumpiin, sillä Said al-Arabin mukaan tämän Saudi-Arabiassa jatkuvasti vieraileva vävy Jared Kushner on toimittanut MBS:lle listan närkästyneistä kuningashuoneen jäsenistä, jota kruununprinssi on voinut käyttää potentiaalisten kapinallisten kurittamiseen.

The Washington Postin kolumneissaan Khashoggi kertoi laajalle ja arvovaltaiselle lukijakunnalle, mitä Saudi-Arabiassa tapahtuu ja miten tämä keskiaikainen hovi pelaa Lähi-idän näyttämöllä. Said al-Arabi arvioi hänen olleen läntisille toimittajille, ajatuspajoille ja akateemisille piireille arvokas tietolähde, jolla oli tukevat kontaktit erilaisiin poliittisiin johtajiin ja liikemiehiin – sekä kaikkein arvovaltaisimpien kuningashuoneen jäsenten puhelinnumerot. Juuri tätä viimeistä ominaisuutta anonyymi kirjoittaja pitää Khashoggin saaman kuolemantuomion tärkeimpänä syynä.

The New Arabin artikkelin mukaan Khashoggin kirjoitukset saivat kruununprinssin raivoihinsa, mutta hänen kiukkuaan ruokki myös hänen aggressiivinen lähipiirinsä, joka seurasi netistä MBS:n kampanjoiden vaikutuksia saudeihin. ”Se, että Khashoggin vaikutusvaltaa ei pystytty torjumaan edes kahdeksan miljoonan päivittäisen maan uumenista pumpatun öljytynnyrin tuomilla voimavaroilla, muistutti jatkuvasti autoritaarisuuden heikkoudesta rajoittamattoman vapauden edessä”, Said al-Arabi kirjoittaa.

Äärimmäisen hyvin perillä asioista ollut toimittaja oli siis suureksi harmiksi MBS:lle, joka ei halunnut minkäänlaisen kriittisen tiedon varjostavan hänen omaa glooriaansa. Lopulta Khashoggin kontaktit ja kriittinen näkemys ilmeisesti näyttäytyivät niin suurena uhkana, että kruununprinssi päätti, että hänellä ei ollut varaa antaa tällaisen miehen jatkaa vastustajanaan.

Pidempi versio artikkelista on julkaistu Ytimen numerossa 4/2018.