Antirasismin aika Euroopassa?
Keväällä 2020 antirasistinen liikehdintä nousi laajaan keskusteluun, kun Black Lives Matter -ihmisoikeusliike nousi Yhdysvaltojen historian suurimmaksi kansanliikkeeksi. BLM-liike on käynnistänyt solidaarisuusmarsseja ympäri maailmaa sekä pakottanut valtioita tarkastelemaan omia etnisiä hierarkioitaan ja väestösuhteidensa historiaa. Antirasismi on kuluvan vuoden kuuma sana, josta kiistellään, jota politisoidaan ja jonka toteutumista vaaditaan myös Euroopan tasolla.
Rasismia on sellainen ajattelu, jossa maailman ajatellaan koostuvan erilaisista ihmisroduista ja jossa nämä niin kutsutut rodut eroavat toisistaan esimerkiksi kykyjensä tai luonteenpiirteidensä mukaan, sekä toiminta, jossa näiden olettamusten pohjalta säädetään toimenpiteitä sekä eriarvoistavia käytänteitä. Antirasismi, eli rasismin vastaisuus, on puolestaan vastalääke rodulliselle sorrolle – työtä, joka vähentää etnistä syrjintää ja syrjivien käytäntöjen vaikutuksia.
Viime vuosina on tuotu esille Suomen kytköstä Euroopan tasolla tapahtuvaan keskusteluun kolonialismin ja rasismin historiasta. Emme ole tästä irrallaan ja Pohjoismaissa on lisäksi oma, saamelaisiin ja romaneihin liittyvä rasistinen historia, joka jatkuu yhä. Euroopan perusoikeusvirasto on myös raportissaan todennut Suomen olevan mustaan väestöön kohdistuvan syrjinnän osalta Euroopan kärkimaita.
Ilmastokriisin ja valtioiden rajat ylittävän joukkoliikehdinnän aikakaudella on hyvä muistaa, että rauhantyö on parasta turvallisuuspolitiikkaa. Antirasismissa on kyse myös tästä, sekä suomalaisuuden uudelleenmäärittelystä ja valkoisuuden normin haastamisesta kulttuurisen kansalaisuuden perustana. Yhteiskunnan epäkohtia korjaava antirasistinen työ ulottuu niin historiallisten vähemmistöjen oikeuksiin kuin myös siirtolaisryhmien ja useamman polven uussuomalaisten asemaan.
Rasismiin puuttumisen eteen tehdään EU-tasolla töitä, mutta tehokkain muutos tapahtuu paikallisella tasolla Pohjoismaissa. Etniseen syrjintään voidaan puuttua muun muassa toteuttamalla Marinin hallituksen ohjelmassa mainittu ensimmäinen rakenteellisen rasismin toimenpideohjelma Suomessa, edistämällä työmarkkinoiden valmiuksia puuttua etniseen syrjintään sekä kouluttamalla ammattilaisia ja opiskelijoita eri tasoilla aiheesta. Tärkeää on myös pohjata maahanmuuttopoliittiset säädökset asiantuntijoiden suosittelemaan humaaniin siirtolaispolitiikkaan, eli varmistaa ihmisoikeuksien toteutuminen ihonväristä ja kansalaisstatuksesta riippumatta sekä mahdollistaa lailliset reitit Pohjoismaihin pääsemiseen sekä täällä elämiseen ja työskentelemiseen. Yhdenvertaisuus hyödyttää koko yhteiskuntaa.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.