Amazonian metsät kohtalonkysymyksenä
Metsänhävitys Brasiliassa on häirinnyt veden kiertokulkua ekosysteemissä, mikä on kuivattanut ja kuumentanut koko Amazonian alueen ilmastoa. Metsäpalot ovat lisääntyneet naapurimaissakin. Presidentti Jair Bolsonaron politiikka voi lisätä hiilipäästöjä vuosittain enemmän kuin mitä teollistunut maailma pystyy säästämään liikenteessä, teollisuudessa ja muussa energiankäytössä. Siksi Amazonian metsäpalojen saaminen hallintaan on keskeistä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Syksyllä 2020 varoitettiin Amazonian ekologian nähtävissä olevasta keikahduspisteestä, joka saisi metsän tuhoamaan itsensä ja muuttumaan savanniksi. Tärkeitä aihetta koskevia artikkeleita ovat ”Hysteresis of tropical forests in the 21st century” (A. Staal, Nature Communications) sekä ”Long term forest degradation surpasses deforestation in the Brazilian Amazon” (E. Matricaldi, Science).
Sademetsän hävityksestä karjankasvatuksen, soijanviljelyn ja kaivostoiminnan tieltä tulee valtavat päästöt. Trooppisissa sademetsissä on 230 miljardia tonnia hiiltä, mikä vastaa kolmasosaa maailman öljy-, kaasu- ja kiviihiilivarantojen hiilimäärästä. Brasilian ja Indonesian osuus tästä on 80 miljardia tonnia. Amazonian metsissä valtaosa hiilestä on biomassassa, koska maaperä on ravinneköyhää.
Tropiikin metsien hävityksestä syntyy nykyään Petteri Taalaksen mukaan (Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin, 2021) huolestuttavat kymmenen prosenttia maailman hiilipäästöistä. Brasilian avaruusinstituutin INPE:n mukaan maan metsänhävitys oli vuoden 2020 heinä–joulukuussa 212 prosenttia suurempi kuin edeltävänä vuonna vastaavaan aikaan, ja sama suuntaus näyttää jatkuvan.
Bolsonaro kiistää olevansa alkuperäiskansojen vihollinen, mutta on vienyt rahoituksen ja toimivallan niin ympäristöministeriöltä kuin alkuperäiskansainstituutilta. Tilanne on entistä hälyttävämpi, koska Bolsonaro sai helmikuussa 2021 täyden määräysvallan maan edustajainhuoneessa ja senaatissa hyväksyttääkseen alkuperäiskansoja ja ympäristöä uhkaavia lakeja. Kun hän 3. maaliskuuta avasi parlamentin istunnon, salissa kuului ”kansanmurha” (engl. ethnocide) -huutoja, jotka viittasivat alkuperäiskulttuureihin kohdistettuun väkivaltaan.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) kautta metsänhävitystä voidaan saada hillittyä, mutta tuskin lähitulevaisuudessa. ICC:n toiminta perustuu vuonna 1998 hyväksyttyyn Rooman peruskirjaan, johon nyt kohdistuu nopeasti kasvavia paineita luonnontuhonnan (ecocide) liittämiseksi tuomioistuimen toimialaan viidentenä rikosryhmänä. Aloitetta on ajanut brittijuristi Polly Higginsin ja kansalaisaktivisti Jojo Mehtan vuonna 2010 perustama Stop Ecocide -kampanja, jota Higginsin kuoltua johtaa Mehta yksin.
Jo nyt muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Belgian hallitus ovat ilmaisseet tukensa luonnontuhonnan kriminalisoimiselle.
The Guardian ja The New York Times ovat jo otsikoineet Bolsonaron saattavan joutua syytteeseen ICC:ssä. Lakitieteen professori Eloísa Machadon koordinoima brasilialainen asiantuntijaryhmä toimitti tammikuussa 2021 ICC:lle pyynnön aloittaa syytevalmistelu Bolsonaroa vastaan alkuperäiskansojen kokeman fyysisen ja kulttuurisen tuhon takia, rikosnimikkeenä rikos ihmisyyttä vastaan. Kaikupohjaa Machadon ryhmän argumenteille näyttää antaneen artikkeli ”Ecocide in the Amazon: the contested politics of environmental rights in Brazil” (M. Raftopoulos, International Journal of Human Rights, 2020). Ympäristöön ja kulttuuriin liittyvät rikokset tulivat ICC:n toimivaltaan vuonna 2016, mutta käytännössä se ei ole juuri ryhtynyt syytevalmisteluun, ellei pyyntöjä ole tullut ainakin muutaman jäsenvaltion taholta.
Kansainvälinen juristiryhmä laatii kuitenkin ruotsalaisella rahoituksella todennäköisesti kesäkuuksi valmistuvaa luonnosta luonnontuhonnan kansainvälisestä kriminalisoimisesta, tarkoituksenaan saada se keskusteluun ICC:n piirissä. Jo nyt muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Belgian hallitus ovat ilmaisseet tukensa luonnontuhonnan kriminalisoimiselle. Saarivaltio Vanuatun sponsoroimassa ICC:n vuosikokouksen sivutapahtumassa joulukuussa 2020 ulkoministeri Pekka Haavisto ilmaisi Suomen odottavan mielenkiinnolla tätä raporttia.
Stop Ecocide -kampanja rantautui syksyllä 2020 myös Suomeen ja sen nettisivuilla ecocidelawfinland.org voi vielä allekirjoittaa Suomen hallitukselle osoitetun aihetta koskevan vetoomuksen. Vetoomus toimitettiin jo pääministeri Sanna Marinille, allekirjoittajinaan muun muassa useita entisiä ministereitä eri puolueista, piispa Irja Askola, metropoliitta Ambrosius sekä tusinoittain professoreita. Myös presidentti Tarja Halonen liittyi kansainväliseen kampanjaan sen tukijana. Voit vaikuttaa ilmastohätätilaan allekirjoittamalla mainitun vetoomuksen Suomen hallitukselle sekä kansainvälisen vetoomuksen www.stopecocide.earth -sivulla.
Kirjoittaja on Ekosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja ja suurlähettiläs emeritus.