Elpymiskokonaisuus perustuu solidaarisuudelle

Mustavalkoinen kuva Tytti Tuppuraisesta

EU-maiden yhteinen elpymispaketti on poikkeuksellisessa tilanteessa sovittu kertaluonteinen ratkaisu, jolla EU-maat pyrkivät yhdessä ulos globaalin koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Oikeusperusta korostaa jäsenmaiden keskinäistä taloudellista solidaarisuutta luonnonkatastrofiin verrattavassa kriisissä.

Kirjoittaja Tytti Tuppurainen
Julkaistu 7.6.2021

Yhteistä elvytystä varten kukin maa laatii varojen käytöstä suunnitelman, ja rahankäyttöä myös valvotaan. Suomen enimmäisvastuut on paketissa tarkasti rajattu. Omaa osuuttaan paketista Suomi aikoo käyttää muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, koulutukseen, työvoimapalveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kasvua tukevaa finanssipolitiikkaa on perusteltua jatkaa. Kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen EU oli vielä taantumassa. Meidän on päästävä kasvuun kiinni ja hyötymään siitä: turvaamaan työpaikkoja, vauhdittamaan vientiä ja saamaan uusia vähähiilisiä investointeja.

Elpymiskokonaisuus on ymmärrettävä saantokeskustelua laajemmin: Suomen on turvattava vaikutusvaltansa unionissa. Euroopan turvallisuuspoliittinen ympäristö on muutoksessa. Unionin itäisenä ulkorajavaltiona meille on tärkeää, että jäsenmaiden perussopimuksiin kirjattu solidaarisuus sekä EU:n yhtenäisyys ja toimintakyky säilyvät. Venäjän toimet osoittavat, että Euroopan on kohdattava Venäjä yhdessä. Suomen kannalta kyse on turvallisuuspolitiikan johdonmukaisuudesta.

Yhdysvaltojen ja Kiinan suurvaltakilpailu vaatii unionilta kykyä vahvistaa omaa toimijuuttaan. Jos maailma halkeaa kahtia, Eurooppa putoa railoon. Osana EU:ta edistämme monenkeskistä sääntöperäistä kansainvälistä yhteistyötä. Elpymiskokonaisuuden kaatuminen ei vaikuttaisi vain talouteen, vaan loisi kuvaa heikosta ja toimintakyvyttömästä EU:sta.

Kaltaisellemme pienelle avotaloudelle on tärkeää, että EU pysyy avoimena maailmanlaajuiselle kaupalle. Strategisen autonomian nimissä ei pidä kääntyä sisäänpäin – kalteva tie johtaa protektionismiin. Suomen vaikutusvaltaa tarvitaan unionin talouspolitiikan muotoilussa normaaliaikoihin palatessa.

Koronapandemiasta on otettava opiksi. Unionin kriisinkestävyyttä, resilienssiä, on vahvistettava. Vahva ja yhtenäinen EU on Suomen etu.

 

Kirjoittaja on SDP:n oululainen kansanedustaja sekä eurooppa- ja omistajaohjausministeri.