Oikeus surra
Uuden vuoden alku on ollut raskas. Sotakoneet jauhavat ihmisiä, koteja ja tulevaisuutta raunioiksi. Hirvittäviä asioita tapahtuu päivittäin eikä vain Gazassa, Ukrainassa vaan myös muualla. Palestiinalaisten kansanmurha tapahtuu silmiemme alla. Ihmisiä vangitaan mielipiteittensä tähden, heitä teloitetaan ja heitä kuolee vankiloissa.
Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan on alkamassa kolmas vuosi.
Suomen palestiinalaisten järjestämä Gazan tukimielenosoitus Rautatientorilla Helsingissä. Kuva: Pekka Elomaa
Ukrainan asevoimien komentaja, helmikuun alussa erotettu, Valeri Zalužnyi antoi viime vuoden loppupuolella haastattelun The Economist -lehdelle, jossa hän luonnehti sodan ajautuneen pattitilanteeseen. Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön mielestä Zalužnyin puheenvuoroa ei ole huomioitu riittävällä painoarvolla.
Kansainvälisen yhteisön poliitikkojen puheessa muuta ratkaisua ei ole esitetty kuin asetoimitusten jatkaminen ja asetuotantoon panostaminen. Rohkeutta rauhanaloitteille ei löydy.
Kansalaistorilla osoitettiin mieltä Ukraina puolesta. Kuva Pekka Elomaa
Venäjällä valmistaudutaan maaliskuun puolenvälin presidentinvaaleihin. Keskusvaalilautakunta kieltäytyi rekisteröimästä muun muassa sodan vastustajaa Boris Nadeždinia presidenttiehdokkaaksi.
Mihail Hodorkovski puhui Kansalaistorin tilaisuudessa. Kuva: Pekka Elomaa.
HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja Jenni Jeskanen kuvaili tunnelmia: Moskovassa on tuntunut siltä kuin maan päälle olisi heitetty raskas viltti. Näin siksi, että oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi murtui venäläisessä vankilassa 16.2. Hänet oli tuomittu poliittisin perustein. Mihail Hodorkovski uskoi vierailessaan Suomessa opposition mieluummin yhdistyvän kuin hajoavan pelkoon.
Kaikkea emme vielä tiedä mutta sen tiedämme, että Navalnyi kuoli mielipiteittensä vuoksi.
Meillä on oikeus surra, meillä on oikeus vaatia rikoksia ihmisyyttä vastaan tehneet tuomiolle ja meillä on oikeus vaatia sotimisen sijaan rauhaa.
Kuva: Pekka Elomaa