Beethovenin yhdeksäs sinfonia puhkeaa valtavaan iloon, kun kuoro esittää Schillerin tasa-arvoa ylistävän tekstin Wienissä 1824. Kantaesityksen hurmioituneet aplodit jäävät Beethovenilta kuulematta. Kuuro säveltäjä havahtuu yleisön riemuun vasta, kun soolo-osuuden esittänyt nuori nainen juoksee hänen luokseen ja kääntää säveltäjän yleisöön päin. Oodista tulee myöhemmin Euroopan hymni.
Ensimmäisen maailmansodan syttymisestä on sata vuotta. Näköalattomuus ja ahdinko synnyttivät fasismin lumon ja uuden sodan. Dresdenin liekkimeri jätti jälkeensä paitsi rauniot myös haavoilla olevan ihmiskunnan. Holokaustin uhrit muistuttavat, ettei historia anna meille oikeutta jaotella ihmisen paremmuutta, ei rodun eikä uskonnon perusteella.
Meistä ei ole Jumalaksi, joka tietäisi kuka on hyödyllinen ja kuka hyödytön. Mutta meistä on kanssaihmisiksi. Voimme vaalia elämän ainutlaatuisuutta ja antaa arvon jokaiselle. Siksi myös uutiskuva vuodelta 1984 lohduttaa. Helmut Kohl ja Francois Mitterand seisovat käsi kädessä Verdunissa. Oodi rauhalle.
Eurooppa on kuitenkin ahdingossa. Velkakriisi on jakanut Euroopan. Se on ihmisten sosiaalista ahdinkoa ja poliittista levottomuutta. Se näkyy köyhyytenä, korkeana työttömyytenä ja näköalattomuutena. Samalla se on kiihdyttänyt ongelmia, jotka ovat olleet olemassa ennenkin.
Sallimmeko nuorten olevan kriisin häviäjiä? Pysyvät työsuhteet ovat mennyttä aikaa. Nuorten työttömyys on sietämättömän korkeata eteläisissä EU:n jäsenmaissa, vaikka vaikeuksia nuorilla on kaikkialla. Hyvä koulutuskaan ei takaa työtä. Espanjalaisista nuorista työttömistä miltei 40 prosenttia on korkeasti koulutettuja, kreikkalaisista yli 30 prosenttia. Jos emme voi tarjota pitkien työsuhteiden myötä tulevaa turvaa, se on luotava toimeentuloturvan kautta. Oodi sosiaalisille innovaatioille.
Euroalueen talousongelmia ratkotaan pankkiunionilla ja sääntökurilla. Mutta jospa taloudenpidon pelisäännöissä onkin enemmän vikaa kuin kurittomuudessa? Eihän taloutta voi olla ilman työtä tekeviä ihmisiä, kuluttajia tai uutta luovia pelle pelottomia? Silti pelisäännöt vahtivat rahan arvon vakautta ja sen hintaa, budjetin alijäämää ja velkaantuneisuuden astetta. Tärkeimmät vahtimittarit puuttuvat. Työllisyys on kolikon toista puolta. Sosiaalinen eheys on kolikon arvoa. Oodi työlle ja toimeliaisuudelle.
Äärioikeiston kannatus kasvaa silloin, kun työttömyys ja korkea maahanmuuttajien määrä yhdistyvät ja kun näköalaa paremmasta ei ole. Noora Savonen selvittää artikkelissaan Unkarin äärioikeiston kannatuksen syitä. Rita Dahl pohtii asiaa laajemmin samoin kuin Kalevi Suomela.
Fasismista yritetään tehdä salonkikelpoista yhtenä ideologiana muiden joukossa myös meillä. Samoin selitellään, että vitsiksi tarkoitettuihin natsitervehdyksiin ei pitäisi suhtautua ryppyotsaisesti. Fasismin ja rasismin suhteen on kuitenkin oltava selvä moraalikoodisto, joka perustuu demokratialle ja ihmisoikeuksille. Niistä kiinni pitäminen ei ole suvaitsemattomuutta. Demokratia on aikamme hittituote. Mutta ei itsestäänselvyys. Oodi demokratialle.
Meistä ei ole Jumalaksi, mutta meistä on kanssaihmisiksi.
Viisumeilla ja piikkilangoilla ei padota ihmisjoukkoja, kun ne ovat pakotettuja lähtemään liikkeelle. Historioitsija Heikki Mikkeli kuvaa Euroopan väistämätöntä muutosta monikulttuurisemmaksi ja värikkäämmäksi. Hän toivoo Euroopalta globaalia vastuuta ja vahvaa toimijuutta maapallon ongelmien hallinnassa ja ratkaisemisessa.
MEP Liisa Jaakonsaari tiivisti eräässä tilaisuudessa, ettei halua tämän sukupolven joutuvan totuuskomission eteen silmiemme ummistamisesta, kun Välimeri muuttui suureksi haudaksi. Oodi muutoksen kipeydelle.
Eurooppa on yhteinen. Vaikka uutispätkät kertovat kansallisvaltioita edustavien päämiesten ja ministereiden loputtomista EU-kokouksista, rajat eivät estä meitä liikkumasta puhumattakaan tavaroista, palveluista ja pääomasta. Tarvitsemme yhteentörmäysten estämiseksi pelisääntöjä. Tarvitsemme suojamekanismeja pääoman liikkumisen aiheuttamien ongelmien minimoimiseksi. Tarvitsemme niitä oman elämämme turvaksi. Päätöksenteon näyttämöitä on vain monia. Politiikan tehtävä on pystyä näkemään miten, missä ja milloin kulloisissakin ratkaistavissa kysymyksissä on toimittava. Oodi kokonaisuuksien hallitsemiselle.
Tämä Ydin on siis omistettu EU:lle. Tarjoamme katsauksen menneeseen pilapiirrosten ja Juha Kulmasen loistavaan radio-ohjelmaan pohjautuvan kirja-arvion kautta. Voi nimittäin olla, että olemme unohtaneet miten euro ja EMU syntyivät. Tarjoamme lukijoillemme myös mahdollisuuden tutustua uudelleen vuosien varrella julkaisemiimme EU-aiheisten juttujen parhaimmistoon verkossa.
Keskustelemme Euroopan ongelmista, jotta pääsisimme yhteisymmärrykseen taudinkuvasta ja samalla tarvittavasta hoidosta. MEP Nils Torvalds jakaa kanssamme parlamentaarikon arjen selvittäessään niin kutstun troikan toimia euron kriisimaissa. Pohdimme myös Euroopan tulevaisuutta. Niin federalismia kuin kansalaisen asemaa. Kerromme myös mitä lobbarit tekevät.
Euroopan parlamenttiin valitaan 751 jäsentä, Suomesta 13. Viime vaaleissa neljä kymmenestä suomalaisesta käytti äänioikeuttaan. Kannattaako äänestää protestiksi? Ainakin se on parempi kuin välinpitämättömyys. Kannattaisi kuitenkin äänestää jonkun ajattelutavan tai politiikan puolesta. Välinpitämättömyys maksaa. Se maksaa tulevaisuuden. Oodi välittämiselle ja tulevaisuudelle.