Unkarin hallituksen kova linja ja äärioikeistolainen Jobbik ovat nostaneet Unkarin politiikan kansainväliseen keskusteluun. Unkarilaisten Imre Deákin ja Árvácska Majorin mielestä maan tilanne on sekava, eikä nykyisen opposition uskota tuovan luvattua muutosta.
Unkarin hallitus on viime vuosina saanut osakseen kovaa kritiikkiä autoritääristen otteidensa johdosta. Lisäksi maa on joutunut suurennuslasin alle äärioikeistolaisen Jobbik-puolueen nopean kasvun myötä. Jobbik kohosi maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi edellisissä parlamenttivaaleissa
Vuoden 2010 vaaleissa konservatiivinen pääministeripuolue Fidesz sai, osittain Unkarin monimutkaisen vaalijärjestelmän takia, 53 prosentin äänisaaliilla 2/3 enemmistön parlamenttiin. Näin suuri enemmistö takasi Fideszille mahdollisuuden laatia paljon kritisoitu, uusi perustuslaki ilman pelkoa opposition väliintulosta. Fidesz säädätti maalle myös uuden vaalilain, joka vahvistaa entisestään vaaleissa voittaneen puolueen asemaa.
Ensi keväänä Unkarissa järjestetään EU-parlamenttivaalien lisäksi kansalliset parlamenttivaalit – ensimmäiset uuden perustuslain ja vaalilain aikana.
Haastateltavina kahvilan pöydän ääressä istuvat unkarilaiset Imre Deák ja Árvácska Major. Tarkoituksena on keskustella äärioikeiston noususta Unkarissa, lähestyvistä parlamenttivaaleista sekä maan yleisestä poliittisesta ilmapiiristä. Deák on jo monta vuotta Suomessa asunut ohjelmistoteknikko. Major sen sijaan asuu Budapestissa ja työskentelee oppaana sekä toimittajana.
Major ja Deák palaavat keskustellessamme usein 1990-luvulle, Neuvostoliiton romahtamisen jälkimaininkeihin. Kummankin mielestä itsenäisen Unkarin muutosprosesseissa on jäänyt paljon käsittelemättä.
− Neuvostoliiton romahdettua Unkarissa oli uudistusmieltä ja paljon erityisesti nuoria, joilla oli hyviä ideoita maan uudistumiseen. Muuttuvassa yhteiskunnassa saivat jalansijaa kuitenkin myös radikaalimmat ryhmät. Ihmiset halusivat muutosta, ja Jobbik edusti yhtä tällaista, Deák toteaa.
Neuvostoliiton romahdettua Unkarin vallankahvassa ovat vuorotelleet Fidesz sekä sosialistipuolue MSZP. Deák ja Major huomauttavat, että monet alkavat olla kyllästyneitä, kun luvattuja uudistuksia ei ole tapahtunut.
− Populismi on ollut tervetullutta monille unkarilaisille. Jobbik tarjoaa yksinkertaisia vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin, Major sanoo.
Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan lehtorin [lihav.]Heino Nyyssösen mukaan tällä hetkellä oppositiossa toimiva Jobbik tavoittelee ennen kaikkea nuoria. Puolue on alunperin syntynyt yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa ja on heidän keskuudessaan yhä suosittu.
Nyyssönen allekirjoittaa näkemyksen siitä, että viime vuosina Unkarin oikeistolaiset konservatiivipuolueet ovat profiloituneet vasemmistolaisemmalla talouspolitiikalla, kuin perinteiset vasemmistopuolueet itse. Vasemmistohallitukset tulivat tunnetuiksi muun muassa säästökuureista ja julkisen sektorin leikkauksista.
Nyyssösen mukaan vasemmisto ehti myös korruptoitua edellisillä hallituskausillaan siinä määrin, että äänestäjien luottamus on huvennut. Luottamuksen hupeneminen tuli räikeästi esiin vuoden 2010 vaaleissa, jolloin MSZP:n kannatus romahti.
Vuonna 1988 perustettu Fidesz edusti alun perin nykyistä liberaalimpaa ja EU:n integraatiota ajavaa linjaa. Nyttemmin Fideszin poliittinen linja on muuttunut konservatiiviseksi ja hyvin EU-kriittiseksi. Pääministeri Viktor Orbán puhuu Brysselistä uutena Moskovana, jonka siirtomaaksi Unkari ei suostu.
Pyydettäessä haastateltavia kuvailemaan Unkarin yleistä tämänhetkistä poliittista ilmapiiriä, Majorin ja Deákin puheista kuultaa läpi turhautuneisuus.
− Tilanne Unkarissa on tällä hetkellä sekava. On todella vaikaa sanoa, minkälainen maan todellisuus todella on, Major toteaa ja pyörittelee hieman tuskastuneen oloisena päätään.
− Ihmiset eivät välttämättä edes tahdo toimia poliittisesti. He ovat väsyneitä, Deák sanoo.
− Ihmiset voivat myös pelätä olla eri mieltä valtavirran kanssa. Pelkona voi olla esimerkiksi työpaikan menettäminen, hän lisää.
Majorin mukaan lähtöpasseja on myös annettu, muun muassa koululaitoksen valtiollistamisen yhteydessä. Koululaitoksen valtiollistamista on kritisoitu paljon vallan keskittämisestä ja opettajien palkkaamisesta poliittisin perustein.
Deák ja Major kritisoivat kumpikin myös Unkarin vaalikulttuuria.
− Ihmiset äänestävät Unkarissa pitkälti puoluepohjalta ja huhujen perusteella. Maasta puuttuvat kokonaan esimerkiksi vaalikoneiden tapaiset palvelut, joissa äänestäjät voisivat verrata ehdokkaita keskenään, Deák huomauttaa.
Major yhtyy näkemykseen ja lisää ettei maassa juuri käydä julkista poliittista vääntöä vaalien alla, esimerkiksi vaaliväittelyiden merkeissä.
− Unkarissa oikeisto lukee oikeistolaisia lehtiä ja vasemmisto vasemmistolaisia lehtiä. Puolueiden keskinäinen debatti puuttuu eivätkä ihmiset pääse vertailemaan poliittisia toimijoita, hän sanoo.
Laajaa huomiota on herättänyt myös Fideszin voimistunut kansallismielinen retoriikka. Fideszin on nähty lähentyvän kannanotoissaan Jobbikia ja kosiskelevan sen äänestäjiä.
− Monet ovat sitä mieltä, että Fidesz voi ainakin jossain määrin luottaa Jobbikin tukeen, Nyyssönen kertoo.
Nyyssönen kuitenkin itse näkee puolueiden suhteessa myös paljon ongelmia ja vastakkainasetteluja. Hänen mukaansa Fidesz ei jo pelkästään imagosyistä voi nojautua liikaa Jobbikiin. Nyyssönen muistuttaa, että huolimatta pääministeri Orbánin kiihtyneistä EU-vastaisista lausunnoista, Unkari on hyvin riippuvainen EU:n tuista ja liiallinen profiloituminen äärioikeistolaisen puolueen kanssa saattaisi vaikeuttaa tasapainottelua EU-suhteissa.
Majorin mukaan Fidesz kuitenkin tietoisesti tavoittelee Jobbikin radikaaleja äänestäjiä. Hän havainnoi Fideszin flirttailua äärioikeiston kanssa tuoreella ”muistopatsas-tapauksella”. Hallitus on päättänyt pystyttää muistomerkin symbolisoimaan vuoden 1944 Saksan Unkarin valloitusta. Patsaassa Saksaa symboloiva kotka hyökkää Unkaria symboloivan enkelin kimppuun.
Kriitikoiden mukaan patsaalla halutaan häivyttää historiankerronnasta pois Unkarin todellinen yhteistyö natsi-Saksan kanssa ennen vuotta 1944. Kriittiset äänet sanovat myös, että patsaan pystyttäminen on osa Fideszin vaalitaistoa ja pyrkimystä kosiskella Jobbikin kannattajia puolelleen.
Myös Major ihmettelee, miksi patsaalla on juuri nyt niin kiire. Hänelle ei myöskään ole selvää, mitä patsaalla todellisuudessa halutaan viestiä. Fideszin virallisten lausuntojen mukaan patsas on osoitettu ”köyhille unkarilaisille”. Major ei kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, etteikö patsaan pystyttämisellä myös hieman flirttailtaisi natsimiehityksen kanssa.
− Balanssi on häilyvä, hän toteaa nuivasti.
Fideszin kannatus näyttää mielipidetiedustelujen mukaan vahvalta, mutta oppositio pyrkii myös saamaan kannattajat liikkeelle. Yhtenä Fideszin vastavoimana Unkarissa toimii Yhdessä 2014 -liike. Liikkeen ideana on ollut koota oppositioryhmät yhteen ja kaataa yhtenä rintamana pääministeri Orbánin valta. Yrityksistä huolimatta oppositio on kuitenkin pysynyt melko hajanaisena.
Kysyttäessä Deákin ja Majorin näkemyksiä oppositiovoimien yhteen kokoamisesta ja Yhdessä 2014 -liikkeen mahdollisuuksista, vastaukset ovat pessimistisiä.
− Yhdessä 2014 ei edusta todellista vaihtoehtoa, vaan samaa vanhaa politiikkaa kuin maassa on aiemminkin toteutettu, Major sanoo.
Liikkeen edustajat ovat pitkälti tuttuja kasvoja Unkarin politiikasta, johtohahmonaan entinen pääministeri, [lihav.]Gordon Bajnai. Major itse toivoisi näkevänsä vaalitaistossa joitain aivan uusia toimijoita. Deák vahvistaa, etteivät hänen Unkarissa asuvat ystävänsä myöskään näe Yhdessä 2014 -liikettä vaihtoehtona.
− Vaikka mielipidemittauksissa Fidesz näyttää edelleen olevan vahvoilla, kiinnostavaksi asian tekee kuitenkin se, että lähes puolet vastanneista ei halua kertoa kantaansa, huomauttaa puolestaan Nyyssönen.
Nyyssösen mielestä jo uuden vaalijärjestelmän takia on mahdotonta spekuloida vaalien lopputuloksella. Ihmisten haluttomuus kertoa kantaansa antaa silti ainakin teoreettisen mahdollisuuden opposition mahdollisuuksiin.
Deák ja Major vaikuttavat pessimistisemmiltä. Major ennustaa, ettei opposition aika ole vielä näissä vaaleissa.
− Myös Fideszin sisällä täytyy tapahtua muutoksia, lisää.
Tähän yhtyy myös Deák.