SDP:n eurovaaliehdokas Thomas Wallgren ja perussuomalainen europarlamentaarikko Sampo Terho kertovat, miksi he vastustavat nykyistä Euroopan unionia. Heidän uudistuksensa veisivät kuitenkin eri suuntiin.
Thomas Wallgren:
Euroopan unioni on ajanut meidät valheeseen ja pelkuruuteen. Presidentin uudenvuodenpuheessa unioni edusti hyvinvointia, rauhaa ja demokratiaa. Etevät ekonomistit väittävät lehdissä euron pelastaneen meidät talouskriisiltä. Miljoonia ihmisiä on ajettu köyhyyteen ja työttömyyteen, mutta eurokriisin sanotaan olevan ohi. Elämme valheiden kuplassa, kuin suuret imperiumit juuri ennen kaatumisen hetkeä. Eliitin ja hyvinvoivan keskiluokan kuva todellisuudesta vääristyy yhä syvemmin.
Pelkäämme vaihtoehtoja. Unionista eroaminen on vaikeaa, ja se tulisi lyhyellä aikavälillä kalliiksi keskiluokalle. Kalliimpaa on kuitenkin jatkaminen nykyisessä yhtiövallan EU:ssa. Emme saisi antaa unionin määrätä, mitä pidämme mahdollisena. Sen aika voi olla kohta ohi. Emansipaatioliikkeiden tehtävä historiassa on tehdä mahdoton mahdolliseksi.
Kannatan vasemmiston ja vihreiden valtavirran tapaan demokraattista ja federalistista Euroopan unionia, mutta vain jos saamme sille etukäteen kansalaisten selvän tuen. Muussa tapauksessa meidän on syytä ottaa takapakkia ja kehittää pohjoismaista yhteistyötä. Nykyinen unioni on huonoin vaihtoehto.
Ainoa tapa pelastaa EU on sen demokratisointi. Nyt se on kehittymässä Kiinan rinnalla kohti autoritaarista kapitalismia. Ison-Britannian pääministeri [lihav.]David Cameron on esittänyt kansanäänestystä maansa jäsenyyden ehdoista. Sosiaalidemokraattiset johtajat puhuvat vallan uusjaosta, mutta pelkäävät äänestyksiä. Cameron on toistaiseksi ainoa eurooppalainen johtaja, joka edustaa kestävää linjaa suhteessa unionin vallankäyttöön.
Demokratiaa ei voi jäädä odottamaan. On tehtävä politiikkaa nyt. Aluksi EU:n tulee sulkea veroparatiisit ja pilkkoa pankit. Euroopassa on rakennettava massiivinen ekologinen työllisyyspaketti ja luotava unioninlaajuinen nuorisotakuu. Pankkiunionin ehtoja on parannettava. Budjettivaltaa on palautettava jäsenmaihin komissiolta, keskuspankilta ja kansainväliseltä valuuttarahastolta.
Pitemmällä aikavälillä suuryritykset tulee hajottaa. On asetettava rajoitukset yhtiön koolle ja ihmisten omaisuudelle. Vain yhtiöiden ja pankkien valta nujertamalla voidaan luoda vapaan kilpailun markkinayhteiskunta. Ekologinen rakennemuutos on aloitettava siirtymällä hiilivapaaseen ja ydinvoimattomaan energiatalouteen. Lisäksi Euroopassa on siirryttävä aseettomaan maanpuolustukseen.
Perussuomalaisten ja eurokriittisen oikeiston menestys eurovaaleissa vakiinnuttaisi markkinaliberalismin aseman Euroopassa. Niin sanottu vapaakauppa on sääntelyä, jossa yhtiöiden oikeudet ovat etusijalla ihmisten ja ympäristön oikeuksien kustannuksella. Se tuottaa maailman, jossa fasismin vaara kasvaa. Ihmisten on liikuttava vapaammin kuin pääoman ja tavaroiden.
Niin sanottu vapaakauppa on sääntelyä, jossa yhtiöiden oikeudet ovat etusijalla ihmisten ja ympäristön oikeuksien kustannuksella.
Sampo Terho:
Euroopan unionin keskeinen ongelma on, että sitä on liikaa. Vajaan kolmen vuoden europarlamentaarikkourani aikana olen äänestänyt yli 20 000 kertaa. Unioni sääntelee arjessamme lähes kaikkea: kodinkoneita, julkista liikennettä, työelämää, lentoliikennettä ja jopa kesämökin hehkulamppua. Se on päätynyt kauas alkuperäisestä ideastaan. Itsenäisten jäsenvaltioiden oli tarkoitus edistää yhdessä kauppaa, hyvinvointia ja niiden avulla rauhaa.
Valta keskittyy Brysseliin, kun aikaisempien integraatioyritysten virheitä korjataan rakentamalla sitä lisää. Yhteenkään sopimukseen ei ole kirjoitettu, kuinka pitkälle yhdentymisen on tarkoitus edetä ja milloin EU on valmis. Nyt on aika piirtää rajat, kertoa kansalaisille päämäärä ja antaa heidän äänestää siitä.
EU-eliitti tekee valtavia päätöksiä idealistisin perustein. Kuulemme toiveita ja unelmia. Vastaväitteet taas sivuutetaan ylimielisesti. Eliitti julistaa, ettei euro ole vain valuutta, vaan yhtenäisyytemme symboli. Virheitä ei myönnetä poliittisen kasvojenmenetyksen pelossa. Eurokriisin väitetään laantuneen, vaikka työttömyys nousee ja velkaantuminen jatkuu.
Ensin on muutettava EU:n perusasenne. Sen 1950-luvulta periytyvän filosofian mukaan kaikki integraatio on pyhää ja sen vastustaminen hullua nationalismia. On luotava rationaalinen unioni, jossa sen toimia arvioidaan kustannusten ja hyötyjen näkökulmasta.
Euroopan unionin tulee olla itsenäisten kansallisvaltioiden yhteistoimintaelin. Siellä käsiteltäisiin vain kysymyksiä, joita jäsenvaltiot eivät yksin pysty ratkaisemaan. Perussuomalaiset eivät halua hajottaa EU:ta tai irrottaa Suomea siitä. [lihav.]David Cameron uskalsi ensimmäisenä valtionpäämiehenä sanoa, että tarvitsemme kevyemmän ja paremman unionin.
Unionin on edelleen purettava kaupan esteitä. Se on käyttökelpoinen ympäristökysymyksissä, kuten Itämeren suojelussa. EU:n puolustusyhteistyö voi täydentää kansallista puolustusta. Myös koulutusyhteistyö on avannut mahdollisuuksia suomalaisille nuorille. Velkakriiseistään jokaisen valtion on selvittävä itse, eikä jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja tule kauppaliitossa tehdä.
Eurokritiikki mielletään usein oikeistolaiseksi, vaikka sitä on myös laitavasemmistossa. Talouspoliittisesti erot ovat suuria. Vastustan itse sosialismia kategorisesti. Yhtiöiden ja pankkien ylivalta on myytti, sillä todellisuudessa unioni sääntelee ja kurittaa niitä monin tavoin – jopa liikaa.
Veroparatiisit on suljettava, mutta vasemmistolaiset työllisyys- ja talousuudistukset ovat toteuttamiskelvottomia ja kalliita. Omistuksen ja yrittämisen vapaus ovat perusoikeuksia, ja hyvinvoinnin luominen on ahkerien yksilöiden varassa. Vapaakauppa hyödyttää kaikkia.
Yhtiöiden ja pankkien ylivalta on myytti, sillä todellisuudessa unioni sääntelee ja kurittaa niitä monin tavoin – jopa liikaa.