Kiinnostaako ilmasto Eurooppaa?

Jenni Heikka

Sini Eräjää. Kuva: Jenni Heikka.

Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 4/2014.

Euroopan unionin uudet ilmastotavoitteet jäivät vaisuiksi. Asiantuntija Sini Eräjään mukaan ilmastopolitiikka uhkaa jäädä lapsipuolen asemaan niin Suomessa kuin Euroopassa.

Eurooppa-neuvosto päätti lokakuun lopussa Euroopan unionin yhteisistä ilmasto- ja energiatavoitteista. Ympäristöpolitiikan asiantuntija Sini Eräjää pitää niitä riittämättöminä.

– Kunnianhimossa on tapahtunut selkeä lasku, hän sanoo Ydin-lehden haastattelussa päivää ennen paketin lopullista hyväksymistä.

Kokouksessa neuvosto päätti, että ensi vuosikymmenen loppuun mennessä unionin jäsenmaat vähentävät ainakin 40 prosenttia kasvihuonepäästöistään verrattuna vuoden 1990 tasoon. Lisäksi 27 prosenttia energiantuotannosta tulee tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla.

Komission agendalla ei ole paljon ympäristökysymyksiä.

Myös energiatehokkuutta pyritään parantamaan 27 prosenttia, mutta tämä tavoite ei sido jäsenmaita. Luonnonsuojelujärjestöt ovat pitäneet prosenttilukuja vaisuina.

Sini Eräjään työpaikka on 140 eurooppalaisen ympäristöjärjestön kattojärjestö European Environmental Bureau Brysselissä. Hän on seurannut tiiviisti keskustelua unionin uusista ilmasto- ja energiatavoitteista.

Itäeurooppalaiset jäsenmaat Puolan johdolla vastustivat tavoitteita jyrkästi. Sini Eräjää ei kuitenkaan pidä Itä-Eurooppaa suurimpana jarruna kehitykselle.

– Näen ilmaston kannalta ongelmallisempana kasvavan EU-kriittisyyden. Eurokriittinen Iso-Britannia on ollut koko ajan yksi kiihkeimmistä vastustajista uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteille.

Ilmapiiri ei ole Brysselissäkään ollut kovin suotuisa ympäristöasioille viime aikoina. Jean-Claude Junckerin vastamuodostettu komissio on herättänyt paljon kritiikkiä etenkin parlamentin vihreän ryhmän ja ympäristöjärjestöjen keskuudessa.

– Komission agendalla ei ole paljon ympäristökysymyksiä. Enemmän on koko ajan puhuttu kasvusta ja työllisyydestä. Toisaalta tässä ei ole suurta muutosta aikaisempaan keskusteluun, Eräjää sanoo.

Ympäristö- ja etenkin ilmastoasiat näyttävät jäävän nykyisessä komissiossa lapsipuolen asemaan. Aiemman kahden komissaarin sijaan energia- ja ilmastoasiat on nyt niputettu öljy-yhteyksistään kritisoidun espanjalaisen Miguel Cañeten toimivaltaan. Nähtäväksi jää, tuleeko tämä vähentämään ilmaston painoarvoa komission työssä.

Sini Eräjään mielestä tilanne kuitenkaan ole täysin synkkä, koska ympäristöjärjestöt eivät ole enää yksin vaatimuksineen radikaalimmista ja rohkeammista tavoitteista.

– Myös bisnesmaailmasta tulee koko ajan avauksia, joissa vaaditaan kunnianhimoisempaa otetta.

Suomessa mediaa pintapuolisesti seuraamalla voi saada kuvan maasta, jossa korkea elintaso ja teknologia pitävät sen automaattisesti ilmastotavoitteiden ja ympäristöasioiden kympin oppilaana.

Sini Eräjään mukaan Suomi ei käytä mahdollisuuttaan olla kehityksen etulinjassa. Sen sijaan johdon vihreinä valtioina ovat Euroopassa ottaneet Tanska, Ruotsi ja Hollanti.

– Yleensä Suomi nostaa päätään, kun kyseessä on tavalla tai toisella metsät. Suomi on kriittinen EU:sta tulevia metsiä koskevia tavoitteita kohtaan. Erityisesti biomassan hiilitaseen laskenta on herkkä paikka.

Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea totesi hiljattain, että biomassan laskeminen nollapäästöiseksi polttoaineeksi on Suomelle ydinkysymys. Toteamus julkaistiin mietinnössä, joka on osa hallituksen niin sanottua energia- ja ilmastotiekarttaa. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren johdolla viime vuonna aloitetun strategisen linjauksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Suomi ei käytä mahdollisuuttaan olla kehityksen etulinjassa.

– Tätä logiikkaa on vaikea ymmärtää, Sini Eräjää toteaa. – Vastustetaan siis todellisten päästöjen mittaamista ja selvittämistä, jotta ilmastotavoitteisiin päästäisiin.

– Eräs hyvä bioenergian muoto Suomessa ja myös muualla on metsäteollisuuden jätteiden käyttäminen energianlähteenä, Eräjää jatkaa. – Tässä on oikeasti järkeä. Suomessa näin on tehty aina, joten kyseessä ei siis ole mikään uusi keksintö. Energiamuodon käyttöä tulisi entuudestaan tehostaa.

Ympäristöjärjestöt ovat yksimielisiä siitä, että öljy ja hiili kuuluvat menneisyyteen ja uusiutuvat luonnonvarat ovat tulevaisuutta. Niiden varaan rakennetun energiatuotannon toteutusta tulisi silti tarkastella kriittisesti.

Sini Eräjää muistuttaa, että biomassan ja erityisesti puun osuuden lisäämistä energiatuotannon kokonaisuudesta ei tule tehdä ilman tarkkaa analyysiä ja valvontajärjestelmää sen ympäristövaikutuksista.

– Ei ole kestävällä pohjalla, että Euroopan valtiot kuskaavat Amerikasta ja Afrikasta puuta poltettavaksi. Se, että biomassa on uusiutuvaa, ei tarkoita, että sitä voidaan käyttää loputtomasti.

Julkisuudessa on harvoin mainittu EU:n ilmastotavoitteilla ja etenkin uusiutuvan energian käytöllä olevan suoria vaikutuksia muun muassa metsiin Pohjois-Amerikassa. Hiljattain sähköntuotannon suuryhtiö E.ON ilmoitti muuntavansa vanhan hiilivoimalan lähellä Marseillea biomassalla toimivaksi. Siellä suunnitellaan poltettavan vuosittain lähes miljoona tonnia puuta. Puolet raaka-aineesta tulisi juuri Pohjois-Amerikan metsistä.

– Vanhojen hiilivoimaloiden käyttäminen biomassan polttamisessa johtaa valtavaan raaka-aineiden tarpeeseen, johon Euroopan oma tuotanto ei pysty vastaamaan. Tähän liittyy iso eettinen ongelma. Meidän täytyy EU:n sisällä yhä enemmän kysyä, voimmeko rakentaa energiatulevaisuuttamme toisten alueiden luonnonvarojen varaan.

Sini Eräjää

– Politiikan asiantuntija European Environmental Bureau (EBB) -järjestössä vuodesta 2013

– Työskennellyt aikaisemmin muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliitossa

– Erityisalana kestävän bioenergian käyttö energiasektorilla.

– EBB on 140 eurooppalaisen ympäristöjärjestön Brysselissä toimiva kattojärjestö.