Kolumni: Suomen on katsottava tulevaisuuteen
Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja. Kuva Mikko Kauppinen.
Suomi elää pitkittyneessä taantumassa. Hallitus ajaa laajoja leikkauksia ja väittää niin sanottua yhteiskuntasopimusta välttämättömäksi. Sen peruspilareihin olisi kuulunut muun muassa työajan pidennys. Valitettava tosiasia on, ettei Suomea näin saada kestävästi nousuun.
Hallituksen ratkaisuissa ja niiden lähtökohdissa on useita ongelmia, joita asiantuntijat ovat kritisoineet laajasti. Esimerkiksi työajan pidennyksen ajatuksena on pääasiassa teollisuusalojen kilpailukyvyn parantaminen ja viennin kasvattaminen.
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo on sanonut, ettei työajan pidentämisen vaikutuksia vientiin ole tutkittu tarpeeksi. Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjolan mukaan on myös mahdollista, ettei vientiä saada sillä nousemaan. Vihreiden Osmo Soininvaara on todennut, että työajan lisääminen saattaa lisätä kokonaistyöttömyyttä.
Työajan pidentäminen voi aiheuttaa tilanteen, jossa palvelualoilla ryhdytään palkkaamaan vähemmän väkeä. Henkilöstö tekee pidempiä vuoroja samalla palkalla. Teollisuusaloillakin työajan pidennys saattaa haitata tehokkuutta, sillä lisätyöajan vaikutus tuotantoon voi jäädä heikoksi.
On kyseenalaista tehdä uudistusta, joka todennäköisesti aiheuttaa työpaikan menetyksiä palvelusektorilla mutta jolla ei välttämättä ole mitään näkyvää vaikutusta vientiteollisuusyritysten kilpailukykyyn. On huomioitavaa, että Suomen vientisektorin pitkäaikainen menestys tulee maailmanmarkkinoilla kaupaksi käyvien uusien tuotteiden ja ratkaisuiden innovoimisesta.
Suomalaiset vientituotteet ja -palvelut voivat siis halvimman sijaan olla ainutlaatuisia, laadukkaita ja moderneja. Ne voivat olla valikoimaltaan laajoja ja uudistuvia. Kestävästi kilpailukykyinen vienti syntyy jatkuvalla kehityksellä, tutkimuksella, koulutuksella ja innovaatioilla niin tuotannossa ja johtamisessa kuin myynnissä ja markkinoinnissa.
Hallitus on liian keskittynyt teollisuuteen ja vientiin. Teollisuuden osuus bruttoarvonlisäyksestä on jo useampana vuonna jäänyt alle 17 prosenttiin. Alkutuotannon ja jalostuksen vähentyessä palveluiden osuus on pysyvässä nousussa. Jo useamman vuoden ajan palvelut ovat muodostaneet yli 70 prosenttia bruttoarvonlisäyksestä. Palvelusektorilla on valtaosa suomalaisista työpaikoista.
Palvelualojen tärkeys ja potentiaali tulisi vihdoin tunnustaa. Tilastokeskuksen mukaan palveluiden ulkomaankauppa on alkuvuonna ollut ylijäämäistä erityisesti tietotekniikkapalveluiden ansiosta. Palvelualojen liikevaihto jatkaa kasvuaan. Nopeinta palvelualojen kasvu on informaation ja viestinnän aloilla. Nämä alat eivät toimi samoilla ehdoilla kuin perinteinen teollisuus.
Palvelualat ovat erityisen riippuvaisia kotimaisesta kysynnästä. Siihen talous- ja työmarkkinakeskusteluissa ei selvästi ole haluttu kiinnittää huomiota. Esimerkiksi Suomen Pankin mukaan pitkittyneen taantuman taustalla on kuitenkin yhä enemmän kotimaisia tekijöitä.
Kansainvälinen tilanne on jatkuvasti epävarma monellakin tasolla. Siksi Suomessa tulisi panostaa viennin lisäksi kotimaiseen kysyntään.
Hallitus leikkaa lähes joka puolelta tarpeettoman nopeasti. Kasvunäkymät pelkällä leikkaamisella ovat heikot ja suurien äkillisten leikkausten seuraukset arvaamattomat.
Liian suurten säästöjen ja työajan lisäämisen sijaan tulisi kiinnittää huomiota kotimarkkinoiden toimintaan ja työtä lisääviin, kotimarkkinoita elvyttäviin ja tuottavuutta kasvattaviin tulevaisuuden investointeihin. Esimerkkinä voi mainita kotimaiseen uusiutuvan energian sekä luovan asunto- ja korjausrakentamisen.
Jos Suomi haluaa kestävästi mukaan maailmanmarkkinoille ja nousta pysyvästi taantumasta, meidän on saatava kaikkien kansalaisten ja maahantulijoiden koko potentiaali käyttöön. Potentiaalia hukataan joka kerta, kun toimeentulon menettämisen pelossa kieltäydytään työstä, pelätään etsiä sitä tai tukahdutetaan oman yrityksen unelma.
Lama-aikana toimiva ja joustava sosiaaliturva on äärimmäisen tärkeä sekä talouden että inhimillisyyden näkökulmasta. Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen ja kannustinloukkojen purkaminen tulisi aloittaa välittömästi. Esimerkiksi perustulokokeilu pitäisi käynnistää ja pienyrittäjien sosiaaliturva varmistaa.
Päästäkseen kasvun uralle Suomi tarvitsee tulevaisuuteen katsovia, joustavia ja monipuolisia työmarkkinoita, toimivia kotimarkkinoita sekä jatkuvaa kehitystä. Pitkäaikainen nousu voidaan saada aikaan vain panostamalla koulutukseen, työntekijöiden vapauksiin ja oikeuksiin, viennin ohella myös palveluihin ja kotimaiseen kysyntään sekä perusturvaan.
Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja.