Toimiva raideliikenne vaatii rahaa
Kuva: Nick Tulinen
Suomessa ei ole kovin montaa ihmistä, joka olisi osallistunut EU:n neljännen rautatiepaketin valmisteluun ja neuvotteluun yhtä kädet savessa kuin meikäläinen. Uskallan siis väittää vastaan, kun kotimaiset päättäjät yrittävät jälleen kerran vierittää vastuuta päätöksistään EU:n syyksi: Kukaan ei tule painostamaan tai pakottamaan hätäisiin liikkeisiin rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle avaamisen kanssa. Suomella ei ole tässä asiassa mitään kiirettä.
Kaikki EU-lainsäädännön vaatimat toimet on meillä käytännössä jo tehty. Ennakoitavissa olevat välttämättömät toimet pantiin toimeen jo omana liikenneministeriaikanani: rataverkon hallinta ja rautatieliikenteen harjoittaminen, koulutusjärjestelmä ja turvallisuusjärjestelmä on Suomen lainsäädännössä jo eriytetty.
Tämän pidemmälle ei ole hätä, koska liikenteen harjoittamiseen EU-lainsäädäntö antaa monia mahdollisuuksia. Päälinjaus neljännessä rautatiepaketissa on 3.12.2019 alkaen tosiaan avoin pääsy markkinoille, mutta siitäpä sitten alkavatkin direktiivin poikkeukset.
Pienemmissä kokonaisuuksissa voidaan edelleen tehdä suorahankintasopimuksia, ja jo tehdyt sopimukset ovat voimassa sopimuskausien loppuun. Käytännössä myös isommissa hankinnoissa on edelleen mahdollisuus suorahankintaan, jos suorahankinta voidaan osoittaa asetettujen kriteerien (palvelujen ja kaluston laatu, kattavuus, täsmällisyys) perusteella kilpailutusta tehokkaammaksi tavaksi toimia.
Yksinoikeussopimuksia ei siis kukaan estä jatkossakaan, jos niille on kantavat perustelut ja systeemi toimii kokonaisuutena yhteiskunnan ja asiakkaan kannalta fiksusti.
Tässä kohtaa kannattaisi ottaa tuumaustauko. Markkinoiden avaaminen tai avaamatta jättäminen ei näytä tuottavan suoraan parempaa tai huonompaa raideliikennettä. Yksityinenkin liikenteenharjoittaja voi lipsua aikatauluista ja toisaalta julkinen yhtiö toimia asiakaslähtöisesti.
Rautatiet toimivat, jos niihin investoidaan. Aito kilpailu vaatisi moniraiteista ja toimivaa raideverkostoa ilman pullonkauloja – joten jos tehokkuutta halutaan parantaa, on valtion tehtävä pikaisesti isoja investointeja.
On turha kuvitella, että kilpailu jotenkin itsekseen toisi mukanaan paremman raideliikenteen.
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen ja entinen liikenneministeri.