Paperittomien lääkäri

Ville Holmbergin koulumuistoihin liittyy kiinnostus luonnontieteitä sekä kehitysmaita ja ympäristökysymyksiä kohtaan. Lääkäriksi opiskeleminen syvensi halua ymmärtää köyhyyden ja terveyden välisiä yhteyksiä. Se merkitsi hänelle myös mahdollisuutta auttaa ihmisiä.

– Kehitysmaalääketieteen tapa tarkastella globaaleja ilmiöitä on avartava. Aika varhaisessa vaiheessa alkoivat kiinnostaa infektiotaudit, joihin olen erikoistunut.

Holmberg oli opiskeluaikana jonkin aikaa Sudanissa ja myöhemmin Ghanassa keräämässä aineistoa malariatutkimukseensa. Mitä köyhemmillä alueilla liikutaan, siitä suurempi ongelma infektiotaudit ovat.

– Afrikasta kuullaan yleensä huonoja uutisia. Infektiotautien näkökulmasta on kuitenkin menty huomattavasti parempaan suuntaan. On saatu käyttöön moderneja lääkkeitä, elintaso on parantunut ja myös julkiset palvelut ovat kehittyneet. On kouluja, sairaaloita ja terveyskeskuksia.

Viime aikoina on ryhdytty puhumaan migration medicine -käsitteestä. Se on tavallaan uusi kehitysmaalääketieteen muoto ja liittyy pakolaisuuteen sekä meneillään oleviin isoihin muuttoliikkeisiin, joista vain pieni osa suuntautuu Eurooppaan.

– Euroopassakin on jo miljoonia ihmisiä, jotka ovat jäämässä kokonaan terveydenhuollon ulkopuolelle sen sijaan, että he voisivat terveinä tehdä työtä ja saisivat terveitä lapsia. Paperittomat ovat väliinputoajia.

– Eri puolilla vapaaehtoistyötä tekevät lääkärit auttavat ja tekevät kehitysmaalääketiedettä nyt Euroopan sisällä.

Suomessakin pelättiin, että maahanmuuttajien myötä taudit lisääntyvät. Holmberg painottaa faktoja.

– Kun on seurattu tilastoja, mitään piikkiä esimerkiksi HIV:n tai tuberkuloosin suhteen ei ole tullut. On tärkeätä pitää suhteellisuus mielessä eikä pelotella turhaan.

Millaisia potilaita paperittomien klinikalla käy?

– Aika samanlaisia kuin muillakin terveysasemilla. On flunssaa, selkä- ja vatsavaivoja, epämääräisiä ihottumia. Puolella naispotilaista vaivat liittyvät raskauteen, synnytyksiin tai sukupuolitauteihin. Tämä johtuu siitä, että suurin osa potilaista on nuoria aikuisia. Sitten on yllättävän paljon hammasongelmia.

Hammasongelmia selittää paitsi köyhyys, myös hammaslääkäripalvelujen vähäisyys niissä olosuhteissa, joissa pakolaisuus on yleistä.

– Pitkittyneeseen hammassärkyyn ei kuole, mutta jos itsellä olisi hammassärkyä kuukausikaupalla, olisi se hyvin epämiellyttävää. Meillä onkin mukana myös hammaslääkäreitä.

Ville Holmbergia turhauttaa, että kaikkien terveydenhuollon turvaaminen lainsäädännön tasolla etenee hitaasti. Ilahduttavaa kuitenkin on, että suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, asiat etenevät ja järjestyvät. Vaikka poliittisia päätöksiä paperittomien palveluista on saatu aikaan, ne eivät heti toimi.

– Esimerkiksi raskaana olevien paperittomien neuvolapalvelujen suhteen oli viranomaisilla aluksi tietämättömyyttä. Piti mennä mukaan ja kertoa, että kyllä heillä tähän on oikeus.

– Kirjoitan myös lähetteitä. Niiden avulla potilaamme ovat saaneet hyvää hoitoa.

Kun potilailla on erilaisia oikeuksia, hoitopisteissä menee aikaa ja rahaa sen selvittämiseen, mihin palveluihin potilas on oikeutettu. Holmbergin mielestä olisi paljon järkevämpää hoitaa kaikki samalla tavalla.

– Jos paperittomien klinikan palvelut olisi tuotettu terveysasemilla, kyse olisi 50 000 euron vuotuisista kustannuksista. Säästöä olisi sekin, että näin voitaisiin vähentää päivystyspalveluiden käyttöä ja sairauksien pitkittymisestä aiheutuvia hoitoja.

– Järjestelmä pitää rakentaa selkeästi ihmisoikeuslähtökohdasta. Kukaan ei ole tehnyt sellaista päätöstä, ettei paperittomille kuulu terveydenhuolto. Lainsäädäntö ei vain ole varautunut uuteen tilanteeseen.

Lääkärikään ei voi hoitaa maailmaa valmiiksi. Onneksi uudet asiat innostavat, kuten juuri alkanut opetustyö.