Yleiseurooppalaisen trendin mukaisesti Euroopan parlamentin nykyisten valtaryhmittymien ennakoidaan menettävän kannatustaan sekä erilaisten populististen ja EU-kriittisten puolueiden puolestaan kasvattavan paikkamääriään toukokuun vaaleissa. Vaikka Euroopan kansanpuolue EPP ja sosiaalidemokraattinen S&D todennäköisesti säilyvätkin parlamentin suurimpina ryhminä, poliittisen asetelman muutos ja kriittisten äänenpainojen voimistuminen heijastuvat väistämättä Euroopan parlamentin seuraavaan viisivuotiskauteen ja sitä kautta unionin tulevaisuuden suuntaan.
Poliittisten valtapyrkimysten varjossa vähemmän huomiota on saanut samanaikaisesti etenevä unionin monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu. Nyt valmisteltava rahoituskehys kattaa vuodet 2021–2027, mutta sen kautta osoitettavia varoja tullaan hyödyntämään unionin eri politiikkatoimien toimeenpanoon aina vuosikymmenen loppuun saakka.
Tavanomaisesta yhteispäätösmenettelystä poiketen rahoituskehyksen valmisteluun tulee vahvaa poliittista ohjausta Eurooppa-neuvostosta. Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksista neuvottelevat jäsenvaltioita edustava EU:n neuvosto sekä Euroopan parlamentti. Lopullisen rahoituskehyssovun käytettävien varojen kokonaistasosta sekä jakautumisesta politiikkasektoreittain hyväksyvät valtionpäämiehet Eurooppa-neuvostossa.
Komissio on esittänyt EU:n rahoituskehyksen suuruudeksi noin 1,1 prosenttia jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta, mikä vastaa likipitäen nykyisen rahoituskehyksen tasoa. Esitys rahoituskehyksestä ja eri jäsenvaltioiden maksuosuuksista pohjautuu olettamaan Brexitin toteutumisesta.
Kehyksessä ollaan leikkaamassa maataloudesta ja koheesiopolitiikasta, kahdesta EU-budjetin perinteisestä kivijalasta, vaikka ne edelleen vastaisivatkin yhteensä noin 65 prosentista unionin talousarviosta. Lisäystä on esitetty esimerkiksi maahanmuuttoon ja sisäiseen turvallisuuteen, mitä ovat varsin yksituumaisesti kannattaneet monissa muissa asioissa usein erimieliset jäsenvaltiot. Myös ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin on esitetty huomattavia panostuksia.
Eurovaalien poliittista merkitystä ei sovi väheksyä, mutta taustalla etenevä monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu on EU:n poliittisen roolin ja toiminnan kannalta sekin monella tapaa aivan keskiössä. Euroopan parlamentin poliittinen valta ulottuu konkreettisesti rahoituskehyksen sisältövalmisteluun, mutta rahoituskehyssovusta ja siten unionin tulevasta varainkäytöstä sanovat viimeisen sanan sittenkin valtionpäämiehet.
Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana sisäministeriössä.