Elokuvien arkkitehti

Yksi Brasilian menestyneimmistä ohjaajista, 63-vuotias Fernando Meirelles, istuu Hotelli Sodankylän ravintolapöydässä häkeltyneenä. Hän on ensimmäistä kertaa Suomessa, 34. kerran järjestettävillä Sodankylän elokuvajuhlilla, yöttömässä yössä.

– Tämä festivaali on mahtava paikka katsoa elokuvia. Täällä kyse on elokuvista, ei glamourista tai illallisista, sanoo Meirelles, jonka elokuvia on näytetty maailman suurimmilla elokuvafestivaaleilla, esimerkiksi Cannesissa ja Venetsiassa.

Ennen haastattelua Sodankylän elokuvajuhlien avajaisnäytöksessä esitettiin Meirellesin ohjaama, John le Carrén dekkariin perustuva Uskollinen puutarhuri (2005).

Sukellamme suoraan Brasilian politiikkaan. Meirelles huokaisee pitkään ja sanoo olevansa tulevaisuuden suhteen hyvin pessimistinen. Hän on syvästi pettynyt presidentti Jair Bolsonaron politiikkaan ja kutsuu presidenttiä täydelliseksi idiootiksi. Tulevaisuudella Meirelles tarkoittaa maailman tilaa yleisesti, mutta erityisesti ilmastonmuutosta, johon Bolsonaron hallitus ei usko.

– Elättelen toivoa, että Bolsonaro ei saa ajettua asioita eteenpäin, sillä systeemi – kongressi ja oikeusjärjestelmä – ovat suurempia kuin hän. Huono uutinen on kuitenkin se, että sademetsiä tuhotaan koko ajan, kertoo Meirelles.

Bolsonaron hallinnolle kaikessa on kyse siitä, kuinka Amazonin sademetsästä ja Brasilian mineraaleista saadaan rahaa ja kulutus lisääntymään.

Jos ihmiskunta haluaa hidastaa ilmastonmuutosta, sen pitäisi kohdistaa katseensa tiukemmin Brasiliaan, joka on pinta-alaltaan ja asukasluvultaan maailman viidenneksi suurin valtio. Brasilialle kuuluvat myös suurin osa maapallon suurimmista keuhkoista, Amazonin sademetsistä, joista on hävinnyt jo viidesosa. Joka vuosi metsää tuhotaan 15 000 neliökilometriä.

– Bolsonaron hallinnolle kaikessa on kyse siitä, kuinka Amazonin sademetsästä ja Brasilian mineraaleista saadaan rahaa ja kulutus lisääntymään. Se on todella pelottavaa.

Brasilian hallinto on sallinut maatalouden ja teollisuuden levittäytyä Amazonin alueelle. Hakkuut ovat lisääntyneet. Samalla ympäristöviranomaisten ja -tutkijoiden rahoitusväyliä on tilkitty.

– Enää yhdeksänsataa päivää jäljellä…, sanoo Meirelles tuskastunut ilme kasvoillaan.

Kuulostaa varsin tutulta. Samankaltaista puhetta on totuttu kuulemaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpista, joka irtaannutti maansa Pariisin ilmastosopimuksesta vuonna 2017.

Meirellesin saattaa raivon partaalle myös Bolsonaron hallituksen suhtautuminen sosiaaliseen eriarvoistumiseen.

– He eivät pidä sosiaalista erkaantumista ongelmana. Päinvastoin, he tukevat aseita ja miliisiä. Korruptio on hyvin yleistä, ohjaaja sanoo.

Meirelles nosti Brasilian slummien ahdingon maailmankartalle elokuvallaan Jumalan kaupunki (Cidade de Deus), jonka hän ohjasi vuonna 2002. Elokuva sijoittuu favelaan 1960- ja 1970-lukujen Rio de Janeirossa. Meirelles teki elokuvan amatöörinäyttelijöiden kanssa, jotka improvisoivat kohtaukset. Työnjälki toi neljä Oscar-ehdokkuutta ja paljon kansainvälistä huomiota.

Tilanne faveloissa ei Meirellesin mukaan ole muuttunut kahdessa vuosikymmenessä. Slummeissa eivät hallitse tällä hetkellä huumekauppiaat, vaan valtion viroista ulosajetut entiset poliisit, jotka ovat muodostaneet puolisotilaallisia joukkoja. He keräävät rahaa alueen suojelemisesta ja johtavat pelolla.

– Miliisin joukot voivat olla jopa pahempia kuin huumekauppiaat, sanoo Meirelles.

Meirelles on valmistunut arkkitehdiksi São Paulon yliopistosta 1980-luvulla. Hän ei silti ole tehnyt päivääkään koulutustaan vastaavaa työtä. Opintojensa lopputyöksi hän ohjasi 45-minuuttisen elokuvan.

– Tietokirjoja ja akateemisia tutkimuksia lukemalla saa kyllä tietoa, mutta ei välttämättä ymmärrystä ihmisarvosta ja tunteista. Taide ei voi muuttaa maailmaa, mutta se voi tuoda toivoa ja valoa, sanoo Meirelles.

Meirellesin seuraava ohjaustyö The Two Popes saa ensi-iltansa elokuvateattereissa marraskuussa. Rooleissa nähdään Game Of Thronesista tuttu Jonathan Pryce (paavi Franciscus) ja Anthony Hopkins (Benedictus XVI).

Sodankylän elokuvajuhlien tarjonnasta Meirelles nostaa esiin iranilaisohjaaja Marzieh Meshkinin elokuvan The Day I Became a Woman (2000). Elokuva kertoo kolmen eri-ikäisen iranilaisen naisen tarinan ja kuvaa todellisuutta, jonka keskellä he elävät Iranissa.

– Se on paras elokuva, jonka olen nähnyt kymmeneen vuoteen: älykäs ja hyvin kuvattu, pala taidetta. Olin hyvin liikuttunut, kun näin elokuvan, sanoo Meirelles.

Kuva: Eino Ansio.

Meirellesin pahin painajainen liittyy ilmastonmuutokseen ja sen takaisinkytkentöihin. Esimerkiksi meriveden lämmetessä ilmakehään vapautuu metaania ja hiilidioksidia. Sama koskee ikiroutaa, johon on sitoutunut valtava määrä erityisesti metaania. Ilmastotutkijat puhuvat keikahduspisteestä (tipping point), jonka jälkeen lämpötilan nousun hillitseminen on mahdotonta. Tämä on ihmiskunnan kohtalonkysymys.

Ilmastonmuutoksen ja taiteen välinen suhde on Meirellesin mielestä hyvin haastava.

– Kaikki muuttuvat masentuneiksi aina, kun sukellamme syvälle ilmastonmuutokseen – ja totta se onkin, ilmastonmuutos on erittäin masentava asia, ohjaaja sanoo.

Meirelles oli vastikään tuottajana ilmastonmuutosta käsittelevässä dokumentissa The Great Green Wall (2019). Seuraavaksi hän aikoo ohjata draamaelokuvan, joka kertoo tarinan nuorten ilmastoaktivistien muodostamasta liikkeestä, jonka tunnetuin kasvo on ruotsalainen Greta Thunberg. Projektin käsikirjoittajaksi on palkattu lukuisia palkintoja kahminut englantilainen Jack Thorne, joka on tunnettu muun muassa tv-sarjoista Hävytöntä ja Skins – liekeissä.

– Hän kirjoitti kolme eri juonikuviota, jotka nivoutuvat yhteen. Tapahtumat sijoittuvat ilmastonmuutoskonferenssiin, kertoo Meirelles.

Haastattelin Thunbergia viime vuonna ilmastomarssilla. Hän sanoi, että vaikka ihmiskunnalla ei olisi toivoa, meidän pitää silti toimia. Meirelles jakaa Thunbergin ajatuksen ja ylistää nuorten ilmastoaktivistien toimintaa ympäri maailmaa.

– Seuraavaksi teen dokumenttielokuvan maanviljelystä ja hiilen talteenotosta. Luen tällä hetkellä kemiaa, mikrobiologiaa. Haluan oppia kaiken madoista, bakteereista ja maankäytöstä. Se on maailmani nykyään.

Meirellesin kasvoille hiipii pieni toivon kipinä.

– Tuon ratkaisuita esiin, koska niitä on olemassa.