Kilpajuoksusta, luonnonvaroista ja rokotteista
Viime kuukausina on lainattu tiheään poliorokotteen yhdysvaltalaista kehittäjää Jonas Salkia. Kun Salkilta kysyttiin, kuka omistaa poliorokotteen patentin, hän vastasi rokotteen kuuluvan kansalle. Voiko auringon patentoida, hän kysyi.
Maailman terveysjärjestö WHO varoitti alkuvuodesta, että koronarokottamisesta on tulossa ”katastrofaalinen moraalinen epäonnistuminen”. Rokotehankinta on näyttänyt monin paikoin kilpajuoksulta, jossa rikkaat maat rohmuavat rokotteita ja lääkeyhtiöt toimivat kyseenalaisesti.
Amnesty Internationalin ja muiden kansalaisjärjestöjen mukaan rikkaat maat ovat jo ostaneet rokoteannoksia kolminkertaisen määrän väkilukuunsa verrattuna, mikäli kaikki valmisteilla olevat rokotteet hyväksytään. Kun Intia ja Etelä-Afrikka ehdottivat viime vuonna Maailman kauppajärjestölle, että tietyistä immateriaalioikeuksista luovuttaisiin koronapandemian aikana, EU ja monet rikkaat maat kiirehtivät vastustamaan aloitetta. Missä on globaali solidaarisuus?
Koronan hoitoon ei saa syntyä kaksia markkinoita, joissa varakkaat ja köyhemmät maat ovat eri asemassa, vaan koronarokotteisiin ja -lääkkeisiin on suhtauduttava kaikille kuuluvana yhteisenä omaisuutena. Eikä kukaan ole suojassa virukselta ennen kuin kaikki ovat.
Luonnon monimuotoisuus heikkenee nopeammin kuin koskaan ihmisen historiassa. Maailmanlaajuinen koronapandemia on esimerkki siitä, mitä tästä seuraa – luontokato, eläinten tehotuotanto ja luonnollisten elinympäristöjen tuhoutuminen kasvattavat eläinperäisten tartuntatautien riskiä. Rikkaiden maiden on kannettava vastuunsa, sillä nykyinen tehotalous ja kulutustottumuksemme ovat merkittävä syy luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen kehittyvissä maissa.
On selvää, että meidän on muutettava radikaalisti tapaamme kuluttaa. Sen lisäksi tarvitsemme nyt ripeitä, konkreettisia toimia koronapandemian taltuttamiseksi.
Maailman terveysjärjestön WHO:n perustama COVAX-ohjelma tarvitsee yhä kipeästi lisärahoitusta. COVAXin tarkoituksena on parantaa koronarokotteiden ja -testien tuotantoa ja oikeudenmukaista jakelua. Sen tavoitteena on jakaa tänä vuonna 1,3 miljoonaa koronarokotetta maailman köyhimpiin 92 maahan. Tähän ei päästä ilman lisärahoitusta.
EU:lla on sopimukset yli 2,6 miljardista koronarokoteannoksesta. Jäsenvaltioiden yhteenlaskettu väkiluku on 446 miljoonaa. EU:n on pidettävä kiinni lupauksestaan toimittaa hankkimiaan rokotteita kehittyviin maihin.
Kirjoittaja on Vasemmistoliiton europarlamentaarikko.
Tekstiin on päivitetty EU:n tilaamien koronarokoteannosten lukumäärä maaliskuun alussa.