Harvan suomalaisen artistin julkisuuskuva on muuttunut yhtä paljon kuin Pate Mustajärven.

Popeda on suomalainen bändilegenda. 45 vuotta sitten Tampereen Ikurissa perustettu yhtye tunnetaan räväkkänä live-esiintyjänä ja monien suomirockin hittien levyttäjänä. Ei kesää, ettei jostain korviisi tarttuisi Popedan Kuuma kesä.

Ja Popedan kasvot julkisuuteen on tietysti laulaja Pauli Antero Mustajärvi eli Mustajärven Pate. 65-vuotias tamperelainen, joka tuskin arvasi parikymppisenä duunarina, että iltojen bändiharrastus muuttuu työksi, suursuosioksi ja kestää eläkeikään saakka.

Lisäksi Pate Mustajärvi on nähty pitkään suomalaisen miehen yhtenä perustyyppinä. Äijämäinen Pate ei sylje lasiin, laulaa Ukkometsoa sekä rokin häpeämätöntä hölynpölyä – ja voimakkaasta olemuksestaan huolimatta viestii esimerkiksi tv-haastatteluissa jonkinlaista ”mieluummin olisin kalassa kuin tässä puhumassa itsestäni” -ujoutta. Samaistuttavaa monille. 

Mutta viime vuosina Pate Mustajärvi on ollut syytä nähdä myös uusin silmin.

Ensin tulivat ulkoiset muutokset. Vuonna 2013 Mustajärvi ilmoitti luopuneensa leijonavaakuna-korun käyttämisestä. Hän on isänmaallinen mies, mutta tuolloin pinnalla olleet äärioikeistolaiset tulkinnat isänmaallisuudesta vaakunariipuksineen eivät viehättäneet laulajaa. 

”On sorruttu vääränlaiseen uhoon, ja se ei kuulu asiaan. Jopa rasismiin”, hän sanoi Ylen haastattelussa.

Ja viisi vuotta myöhemmin Popedan keikkojen taustakankaalle ilmestyi sateenkaari ja teksti: My Little Popeda.

”Kyllä se sateenkaari on suora kannanotto. Me olemme vain ihmisiä ja kaikilla on samat oikeudet olla ihmisinä täällä keskenään”, hän kommentoi Ylelle.

Pinnan alle Pate Mustajärven maailmankuvassa päästään helmikuussa julkaistussa kirjassa Pate Mustajärven sanoituksia – Tohtori Mustajärvi, otaksun (Docendo). Laulajan puoliso Tina Finn on kirjannut ylös miehensä yllättävän tarkat muistot kaikkien 140 Mustajärven kirjoittaman sanoituksen taustatarinoista. 

Kuumasta kesästä kerrotaan, tietysti. Mutta sanoitusten kautta tullaan muistelleeksi myös aikajanaa, jota Pate on kiitänyt paitsi Popedassa, myös 12 albumia julkaisseena sooloartistina.

Maailmantilanteet heijastuvat sanoituksiin. Esimerkiksi 1980-luvun alkupuoliskon kylmä sota, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kilpavarustelu ja tämän uutisoinnissa hehkunut ydinsodan uhka heijastuivat Popedan unohdettuun kappaleeseen Kymmenen uutiset:

Taas mennään verileikkiin
mutta tästä sodasta kirjoitetaan
enää tuskin yhtään sankaritarinaa

Myös paljon myöhemmin, vuonna 2019 julkaistussa Mustajärven omiin lapsuusmuistoihin perustuvassa sanoituksessa Veljeni Anton näkyivät sodan jäljet. Laulu kertoo pienessä maalaiskunnassa kahdestaan asuneista erakkoveljeksistä, jotka poistuivat kotoaan kahdesti, ”ensin rintamalle ja myöhemmin sairaalaan”.

Meistä kumpikaan ei päässyt naimisiin
Rintamalle kyllä kelvattiin

Pate Mustajärvi on reservin vääpeli, mutta hän on myös pasifisti. Hänen sanoituksensa ja uskottavasti tulkitsemansa sanoitukset sota-aiheista ovat selviytymistarinoita, eivät tappamisella retostelua. 

Sankaritarinoita monen suomalaisen sankarilta. 

Suomessa Pate Mustajärvi ja Popeda ovat tehneet ansiokasta työtä suvaitsevaisuuden edistämiseksi, sillä Popeda tavoittaa yleisöä, jota yksiulotteisemmin valistusmielessä liikkeellä olevat artistit tai yhtyeet eivät tavoita. 

Kunpa Pate Mustajärven sanoitusten sodanvastainen viesti kantaisi myös suuren maailman sapelinkalistelijoiden tietoon.