Kuvittele tulevaisuus! Sjundeå svenska skolanin oppilaiden rauhanjulisteet inspiroivat ja muistuttavat yhteisestä maapallostamme, ystävyydestä ja ilosta. Adamin, Mariuksen ja Kiran mielestä aikuisten pitää pystyä parempaan, kun maailmassa on nyt paljon huolenaiheita....

Suomi haluaa olla Naton pienen piirin kerhossa harjoittelemassa ydinaseiden käyttöä ydinasevaltojen kanssa. Myös valtiojohdon suhde ydinaseiden kauttakulkuun Suomessa on myönteinen. Hautooko Suomi nyt linjansa muuttamista?

Sosiologi Riie Heikkilä on oikea henkilö vastaamaan ydinkysymykseen, miksi lakkasimme lukemasta? Mitä se tarkoittaa yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja vastakkainasettelun syventymisen mutta myös yhteiskuntarauhan, ylipäätään rauhan turvaamisen näkökulmasta?

Pasi Kostiainen kirjoitti vuoden 2022 ensimmäiseen Ydin-lehteen jutun Pauli Mustajärvestä.  Ydin haluaa muistaa uudelleenjulkaisulla jouluna edesmennyttä Mustajärveä. Kostiainen nimittäin huomautti, kuinka harvan suomalaisen artistin julkisuuskuva on muuttunut yhtä paljon kuin...

Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius Ydin-kolumnissaan: Sarkastinen vitsi operaation onnistumisesta, vaikka potilas kuoli, on luultavasti nuoruuteni Ole totinen toveri -vitsikirjasta. Siinä pilkattiin neuvostosysteemin ja autoritaaristen järjestelmien järjettömyyksiä.

Kauppatieteiden tohtori Eero Lehto Ydin-kolumnissaan: Sotilasmenomme ovat kasvaneet 8,7 miljardiin euroon. Ne ovat nyt 2,5 prosenttia bkt:sta ja vuonna 2029 jo Naton edellyttämässä 5 prosentissa. Vuonna 2019 ne olivat vain...

Suomi on solahtanut poikkeusolomenoon, joka näytetään otettavan annettuna tosiasiana. Motiivit ovat tietysti poliittisia ja tukevat oikean laidan pyrkimyksiä. Niitä ei kansallisen turvallisuuden tai konsensuksen nimissä haasta edes oppositio kuin harvoin,...

Identity 2.0 -studion Arda Awaista ja Savena Suranaa kiehtoo teknologia ja sen valtava voima muuttaa maailmaa ja yhteiskuntia. Digitaalisilla työkaluilla voi tehdä paljon hyvää mutta samalla myös haitat voivat levitä...

Helsingin Kirjamessut keräsi paitsi ennatysyleisön, noin 104 000 kävijää, myös Ydin ja Rauhanaseman järjestöt olivat mukana – ja erittäin hyvillä mielin.

Esa Noresvuo kirjoittaa 1980-luvun ydinaseiden vastaisesta liikkeestä, joka vaikutti merkittävästi kylmän sodan päättymiseen. Liikkeeseen perehtyminen antaa rohkaisevan esimerkin kansalaisliikkeiden vaikutusmahdollisuuksista.