Joukkotuhoaseet uhkaavat eniten turvallisuuttamme. Olisi siksi loogista, että niin maailman valtiot kuin niiden kansalaisetkin tekisivät kaikkensa biologisten, kemiallisten ja ydinaseiden uhan vähentämiseksi. Ihmiskuntana olemme kuitenkin jotenkin turtuneita. Tuhannet toimintavalmiit ydinkärjet on suljettu pois mielistämme. Miksi saamme kuolla päivittäin sodissa ja konflikteissa, onnettomuuksissa ja köyhyydessä, mutta emme saa kuolla koronavirukseen? Lue loppuun
Avainsana-arkisto: Arja Alho
Orientin pelosta myönteiseen
Tunisialainen vihanneskauppias sai joulukuussa 2010 tarpeekseen korruptiosta, rikkaiden rikastumisesta, työttömyydestä ja ainaisesta toimeentulon huolesta. Hän päätyi äärimmäiseen ratkaisuun ja poltti itsensä.
Teko puhutteli järkyttävyydessään arabimaiden yksinvaltaisten hallintojen alamaisia, kaltaisiamme tavallisia ihmisiä. Arabikevät pyyhkäisi kuin myrsky. Muutoksen toiveita huudettiin tuuleen.
Totalitaariset rakenteet taipuivat, mutta eivät vielä taittuneet. Myrskyä seurasi miltei kaikkialla pahin mahdollinen: veriset sisällissodat, sotilasdiktatuurit ja hirmuhallitsijat. Mutta paine muutoksiin on edelleen olemassa.
Kamppailu hegemoniasta ja suunnasta
Arja Alho
Kamppailua yhteiskunnan johtajuudesta käydään koko ajan ja kaikkialla: politiikassa, työyhteisöissä, yliopistoissa ja mediassa. Omalle näkökulmalle maailman selittämiseen haetaan laajaa kannatusta. Kyse on hegemoniasta.
Hegemonisissa valtakamppailuissa tuotetaan ja annetaan ilmiasua uudenlaiselle toimijuudelle ja toiminnoille, joilla pyritään legitimoimaan ajattelutapoja ja näkemyksiä. Legitimiteetti ei perustu pakkoon, vaan siihen, että ihmiset noudattavat näitä ajattelutapoja vapaaehtoisesti sääntöinä. Usein säännöistä tulee myös lainsäädäntöä.
Sivistyksen puolustaja
Arja Alho
Kuva: Pekka Elomaa.
Sivistys ja yliopistot ovat joutuneet muutosretoriikan kouriin. Kirjallisuuden professori Sari Kivistö haluaa puolustaa akateemista vapautta ja tieteen pyrkimystä totuuteen, mutta myös lukemista. Hän itse tarttuu mielellään yhä uudelleen Dostojevskin romaaneihin.
Sivistyksen merkitys ja voima
Arja Alho
Suomalaisella herravihalla on pitkät juuret. Eliittivastaisuus on ottanut julkisessa nykykeskustelussa populismista kierteen, jossa luokkaerojen kaventamisen sijaan korostetaan eroja ja epäluuloja. Seuraukset ovat muuttaneet paitsi poliittista kenttää myös tapaa analysoida yhteiskunnallisia ilmiöitä. On avointa tieteen ja tutkimuksen halveksuntaa tai sitten pseudotieteellistä näppäröintiä.
Fasismi on prosessi
Arja Alho
Euroopassa on aina ollut populistisia puolueita – niin vasemmisto- kuin oikeistopopulistisia. Populismissa ei sinänsä ole vikaa, jos lähdetään perusajatuksesta: politiikan pitää heijastaa kansan tahtoa. Populistiset liikkeet ovat haastaneet jo tovin demokratiaa ja kysyneet, toimiiko se todella niin kuin pitäisi. Vastaus on: ei toimi. Mutta mitä tehdä?
Kerro, kerro kuvastin
Arja Alho
Politiikan kauniit ja rikkaat tanssivat jo tähtien kanssa ja tekevät diilejä. He avautuvat elämänsä vastoinkäymisistä ja joskus onnen hetkistäkin. Tiedämme, mitä Liike nyt -aktivistit sanovat baaritiskin naiselle ja kuinka toisen puolen kansanedustaja kamppailee viinapirun kanssa.
Politiikan rohkeat sankarit sen sijaan tekevät työtä lähes vuorotta. Odotamme heiltä kansan edustamisessa vastuullisuutta, näkemyksellisyyttä ja nuhteettomuutta. Ne kaikki ovat vaikeita asioita kenelle tahansa. Keväällä arvioimme heitä: joko luotamme tai sitten ei. Silti tärkeintä on, millaisilla ohjelmallisilla kysymyksillä niin puolueet kuin ehdokkaatkin puhuttelevat meitä ja mille he haluavat kannatuksemme!
Minä olen muistanut
Arja Alho
Museovierailulla avautuvat silmät, aivoissa palasina oleva tieto järjestyy uudella tavalla ja myös erilaiset tunnekokemukset ravitsevat sielua, aivan kuten hyvää kirjaa lukiessa. Nyt vain kaikki aistit vahvistavat muutaman tunnin elämystä, joka tallentuu elämänkokemukseksi siinä missä eletty elämäkin.
Kävin Oslossa Holokausti-keskuksessa sekä myös pienessä juutalaisten museossa. Jälkimmäinen sijaitsee 1940-luvun juutalaiskortteleissa. Asukkaista 532 vietiin Saksaan. Museon pienet esineet, kuten muistokirjat kiiltokuvineen ja runoineen tai henkilökortit, joissa lukee ”ei-arjalainen”, puristavat sydäntä.
Miksi Ydin?
Arja Alho
4000 vuotta vanha kiinalainen keksintö, helmitaulu, on tietokoneiden esihistoriaa. Ensimmäisen tietokoneen näin omin silmin Helsingin yliopistolla Franzeniassa 1970-luvun lopulla. Se oli huoneenkokoinen, reikäkortteja louskuttava kuuma kapistus.
Mikroprosessorin keksiminen 1971 puolestaan teki kymmentä vuotta myöhemmin mahdolliseksi, että joka kotiin voitiin hankkia oma PC (personal computer). Hankin sellaisen työhuoneelleni vuonna 1984. Se oli hiirellinen Apple Macintosh, joka muistutti kottaraispönttöä. Olipa ihana muokata tekstiä ruudulla vain ranneliikkeellä, ilman saksia ja teippirullaa!
Pääkirjoitus 4/2017: Militarismin aave, rauhan haave!
Arja Alho
Syksyn hieno uutinen oli, että kansainvälinen kampanja ydinasekiellon puolesta (ICAN) sai Nobelin rauhanpalkinnon. Suomi ei ollut mukana neuvotteluissa, ei äänestänyt sopimuksen puolesta eikä toistaiseksi ole allekirjoittamassa sopimusta, toisin kuin Ruotsi. Miksi näin? Lue loppuun