Professori Hanna Wass ja Arja Alho keskustelevat kevään 2019 vaaleista osattomuuden ja osallisuuden näkökulmista yhteiskunnan ja äänestäjien jakautuessa asiakysymyksissä yhä useampiin erilaisiin lohkoihin.
Avainsana-arkisto: eriarvoisuus
Peace and Love!
Arja Alho
Kun kiinnitin teini-ikäisenä rauhanmerkin olkalaukkuuni, tunsin olevani osa maailmanlaajuista sodanvastaista liikettä. Kylmä sota hyyti luissa ja ytimissä. Uutiskuvat napalmin polttamista lapsista kuristivat kurkkua. Mutta kaikkialla – siltä ainakin tuntui – ihmiset marssivat rauhan puolesta sotaa vastaan: Peace and Love!
Sitten tulivat julisteet, joissa Ronald Reaganin käsivarsilla lepäsi Margaret Thatcher kuin Tuulen viemää -elokuvassa. Taustalla kohosi ydinpommin sienimäinen ja pelottava pilvi. Siksi minäkin liimasin julisteita sähkökaappeihin. Kummankin valtaantulo 1980-luvun alussa nimittäin leikkasi liennytykseltä siivet – ja käynnisti vieläkin voimissaan olevan uusliberalistisen hegemonian. Neutronipommia kehiteltiin, alkoi tähtien sota. Oli tehtävä taas jotakin. Rauhanmarssit saivat ihmiset liikkeelle.
EU ja maailma modernisaation puristuksessa
Nils Torvalds
Trabantin etuvalo. Horia Varlan, CC BY 2.0.
EU:n itäisten jäsenmaiden ongelmat eivät todellisuudessa poikkea meidän ”läntisistä” haasteistamme, vaan molemmat ovat osa kollektiivisia identiteettejä hajottavaa modernisaatioilmiötä.
Kuka kantaa vastuun ilmastosta?
Eero Suoranta
Savusumua Shanghaissa kesäkuussa 2015 (moerschy/Pixabay, CC0).
Kiina on alkanut pitää itseään suurvaltana ja mahdollisesti myös johtajana ilmastonmuutoksen suhteen – kunhan talous ei kärsi. Samaan aikaan vanhat suurvallat Venäjä ja USA tuntuvat karttavan päästövähennyksiä. Asiantuntijat keskustelivat Helsingissä siitä, mitä suurvaltojen ilmastovastuullisuus käytännössä merkitsee. Lue loppuun
Minä olen muistanut
Arja Alho
Museovierailulla avautuvat silmät, aivoissa palasina oleva tieto järjestyy uudella tavalla ja myös erilaiset tunnekokemukset ravitsevat sielua, aivan kuten hyvää kirjaa lukiessa. Nyt vain kaikki aistit vahvistavat muutaman tunnin elämystä, joka tallentuu elämänkokemukseksi siinä missä eletty elämäkin.
Kävin Oslossa Holokausti-keskuksessa sekä myös pienessä juutalaisten museossa. Jälkimmäinen sijaitsee 1940-luvun juutalaiskortteleissa. Asukkaista 532 vietiin Saksaan. Museon pienet esineet, kuten muistokirjat kiiltokuvineen ja runoineen tai henkilökortit, joissa lukee ”ei-arjalainen”, puristavat sydäntä.
Vapaudesta puhua itselle
Jasmina Amzil
”Älä lue kommenttiosiota”, pomppaa mieleeni automaattisesti, kun luen juttua ei-valkoiselta toimittajalta tai juttua, jossa on edustettuna ei-valkoinen ihminen. Vapaana jylläävien rasististen ja nativististen kommenttien lukeminen muistuttaa asioista, jotka laitan vaakalaudalle, kun olen esillä: turvallisuuteni, yksityisyyteni, ja kuulumisen tunteeni. Asioita, joita koetellaan muutenkin ei-valkoisen naisen arjessa. Ei ole sattumaa, että Me Too -kampanjan loi alun perin musta nainen. Lue loppuun
Uskotko henkesi pääomasijoittajalle?
Arja AlhoSuomen julkinen terveydenhuolto on laadultaan Euroopan kärkeä ja kustannuksiltaan kohtuuhintaista. Nyt sairauksien hoidosta ollaan lohkaisemassa rahakas siivu yksityisille toimijoille. Aki Lindén kertoo, miksi niin ei pitäisi tehdä.
Kuva: Pekka Elomaa.
Arja: Mikä sinusta on hyvää suomalaisessa terveydenhuollossa? Monella eri mittarilla katsottuna rapakunnossa ei olla, mutta kuntien kyvyssä selvitä kasvavista sote-menoista väestön ikääntyessä on suurta vaihtelua.
Aki: Kunnallinen terveydenhuolto jakaantuu niin, että 40 prosenttia on perusterveydenhuoltoa ja 60 prosenttia erikoissairaanhoitoa. Joitain asioita on vuosien varrella siirtynyt perusterveydenhuollosta sairaanhoitopiireille, koska on ollut järkevää, että isommat kokonaisuudet vastaavat niistä. Julkisen rahoituksen osuus kaikesta terveydenhuollosta on puolestaan noin 75 prosenttia, eli kansalaiset maksavat ”suoraan omasta taskustaan” 25 %, mikä on eurooppalaisittain erittäin paljon.
On ehkä populistista sanoa, että eihän meillä ole kuin kaksi ongelmaa: terveyskeskuksen lääkärille ja hammaslääkärille pääsy. Kun ihmiset kysyvät toisiltaan, että kävitkö terveyskeskuksessa, he eivät tarkoita kaikkiaan niitä yli 30 erilaista palvelua, joita terveyskeskukset tarjoavat, vaan he tarkoittavat käyntiä terveyskeskuslääkärillä.
Luokittelua
Kirsi Koivuporras
Mies kertoo tarinaa. Vastaa niin kuin tuntemattomalle kysyjälle kerrotaan: rauhallisesti, kiihkotta. Kamera ei näytä kasvoja, enkä muista tarinaa sanasta sanaan jälkikäteen, mutta sen perussanoma on tuttu.
Tuli avioero, työpaikka meni alta ja terveys petti. Sitten tulivat pakolaiset, mutta samassa leipäjonossa heitä ei ole näkynyt. Miten se on mahdollista?
Nuorten vaikuttamistapojen kirjo
Tomi KiilakoskiNuorten asenteet demokratiaa kohtaan herättävät niin huolia kuin toiveitakin. Nuoret eivät kuitenkaan ole yhtenäistä massaa, vaan heillä on monenlaisia tapoja osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa.
Tasa-arvolla tasapainoisempaan maailmaan
Maryan Abdulkarim
Star Wars -elokuvissa Luke Skywalker kohtaa eeppisessä loppukohtauksessa sith-lordin, joka uhkaa käyttää Voimaa väärin. Elokuvan sankarin tavoitteena on palauttaa tasapaino galaksiin. Se, että hänellä itsellään ei ole kokemusta galaksista, jossa olisi tasapaino, ei saa tarinassa juurikaan tilaa. Sitä tarinaa on katsottu jo vuosikymmeniä ja jatko-osineen se puhuttelee ihmisiä eri puolella maailmaa.