Korjattavana oleva euron merkki Frankfurtissa lähellä Euroopan keskuspankkia vuonna 2013.
(David Stanley/Flickr, CC BY 2.0)
Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 3/2016.
Euroalueen taloutta ei pelasteta kopioimalla Saksan vientiteollisuuteen perustuvaa ”talousihmettä” muualle, vaan parantamalla työvoiman neuvotteluasemaa.
Pakolaisten pelastusliivejä Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin edessä vuonna 2016. (Howard Lake/Flickr, CC BY-SA 2.0)
Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 4/2014.
Euroopan unioni kohtelee siirtolaisia turvallisuusuhkana ja pitää heidän ihmisoikeuksiaan toisarvoisina. Yhä useampi hukkuu Välimeren vesiin.
Sini Eräjää. Kuva: Jenni Heikka.
Julkaistu alun perin Ytimen numerossa 4/2014.
Euroopan unionin uudet ilmastotavoitteet jäivät vaisuiksi. Asiantuntija Sini Eräjään mukaan ilmastopolitiikka uhkaa jäädä lapsipuolen asemaan niin Suomessa kuin Euroopassa.
Trabantin etuvalo. Horia Varlan, CC BY 2.0.
EU:n itäisten jäsenmaiden ongelmat eivät todellisuudessa poikkea meidän ”läntisistä” haasteistamme, vaan molemmat ovat osa kollektiivisia identiteettejä hajottavaa modernisaatioilmiötä.
Viime aikoina on puhuttu paljon lobbauksesta. Suomenkielinen vastine ”aulailu” ei ole oikein juurtunut kielenkäyttöömme, vaikka se onkin ilmiön arkea kuvaava sana.
Ison-Britannian ero EU:sta tapahtui sosiaalisen median vaalikentillä.
succo / pixabay, CC0 Public Domain
Suomen Savossa kesäkuun 24. päivä vuonna 2016 valkeni normaalina ja kauniina kesäpäivänä juhannuksen alla. Britanniassa kuitenkin herättiin uskomattomaan aamuun. Edellisen päivän kansanäänestyksessä Yhdistyneen kuningaskunnan EU-jäsenyydestä enemmistö äänistä oli mennyt unionista eroamista kannattavalle kannalle.
Miten niin oli voinut käydä? Internetissä oli kuhissut vaalien alla, mutta mielipidemittaukset näyttivät suotuisilta unioniin jäämistä toivoville.
Euroopan yhdentymisen yhdeksi päämääräksi on ainakin juhlapuheissa asetettu eurooppalaisen identiteetin muodostuminen. Ajatus liittyy yhdentymisen historiaan.
”Identiteetti” on moniulotteinen käsite, mutta yksi osa sitä on ihmisen käsitys omasta ja yhteiskunnan hyvästä ja pahasta. Se ei kuitenkaan tule syntymälahjana vaan on jotakin, johon monilla tekijöillä on vaikutusta. Yksi tärkeä tekijä ovat tietoiset yritykset vaikuttaa identiteetin muodostumiseen. Esimerkiksi mainokset rakennetaan usein joko vahvistamaan olemassa olevaa identiteettiä tai luomaan uusi.
Tutkijat Joel Kaitila ja Antti Ronkainen ovat julkaisseet tuoreen tutkimusraportin Talouskurista autonomiaan. Euromaiden omaehtoiset toimet liikkumavaran lisäämiseksi. Ydin tarjoilee parhaita paloja.
Siuntion kirkon keskiaikaiset maalaukset tanssivat kynttilöiden liekkien valossa. Pianisti Laura Mikkolan tulkinnat Frédéric Chopinin nocturneista menevät kehon sisään uskomattoman keveinä juoksutuksina ja leikkautuvat vasemman käden tuottamaan jyrinään puhjeten taas lohdulliseen ja romanttiseen koskettimien lauluun. Tämän ovat kokeneet monet sukupolvet aina siitä asti, kun puolalainen emigrantti Chopin istahti pianon ääreen 1800-luvun Pariisin salongeissa – ja sai yleisönsä pakahtumaan.
Euroopan valtakeskuksia on monia. Talouden keskuksia ovat Frankfurt, jossa Euroopan keskuspankki pitää majaansa, mutta myös Lontoon City. Politiikan taas EU:n valtaama Bryssel, mutta myös vahvan Saksan Berliini. Kulttuurin ja eurooppalaisuuden arvojen koti on kuitenkin Pariisissa. Ehkä juuri siksi tuntuu erityisen puristavalta, että sunnijihadistit iskivät entistä tuhoisammin juuri Pariisiin ja ovat saaneet Euroopan vilkuilemaan olkansa taakse.
Euroopan komission päärakennus Berlaymont Brysselissä. Kuva Simo Ortamo.
Euroopan unioni on rakennettu eliitin ehdoilla. Velkaantumisen pelko ja välttämättömiksi koetut rakenneuudistukset ajavat eurooppalaisia toisiaan vastaan.