Lankapuhelin Yhdysvaltojen entisessä suurlähetystössä Teheranissa. (Kuva: Ninara, CC BY 2.0)
Tiedustelusääntelyn ja muun kansalliseen turvallisuuteen kytkeytyvän valtion toiminnan luonteeseen kuuluu olennaisesti tunkeutuminen yksilönvapauden alueelle. Turvallisuuden ja vapauden käsitteet on kuitenkin pidettävä erillään niin teoriassa kuin käytännössä.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. (Kuva: Pekka Elomaa)
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mielestä valmiuslakia on uudistettava ja joidenkin osien päättämisen kynnystä samalla nostettava yksinkertaisesta enemmistöstä määräenemmistöllä päätettäväksi.
Maailman kirjat ovat epäjärjestyksessä – elleivät sekaisin.
Presidentti Donald Trumpin uhmakas ja egosentrinen kielenkäyttö on ehtymätön lähde sosiaaliselle medialle. Samalla kun naurattaa, myös pelottaa.
Arvaamattomuudesta on tullut moninkertaisesti enemmän maailmanpolitiikkaa hallitseva tekijä kuin aiemmin. Toki sekin voi merkitä myös hyvää: muiden on oltava herkempiä, ketterämpiä ja valmiimpia keskusteluille, jotta kansainvälinen yhteisö voi ylipäätään toimia minkään globaalin haasteen edessä.
Arvelen kuitenkin, ettei Donald Trump istu presidenttikauttaan loppuun asti. Hän on altis skandaaleille, mutta hän voi olla myös populistisuudessaan uhka amerikkalaiselle rautaiselle järjestykselle, jossa tunnetusti raha ja turvallisuuskoneisto puhuvat.