Avainsana-arkisto: media

Tiedon valtavirta ja sen sivupurot

Tuomas Rantanen

Mediasta puhutaan usein neljäntenä valtiomahtina. Vähättelemättä yhtään mediaan liittyvää valtaa ja vastuuta, sen rinnastaminen Montesquieun nimeämiin lainsäädäntövaltaan, toimeenpanovaltaan ja tuomivaltaan johtaa minusta hiukan harhaan.

Lue loppuun

Aika unohtaa tolkku

Aurora Lemma

Tupakkamainoksen mukaan ”tolkun mies tietää, mikä on parasta ja pitää siitä kiinni”. (Patrick van IJzendoorn, CC BY 2.0. Alkuperäinen kuva: https://www.flickr.com/photos/33630119@N07/6905432646/)

Suomessa pelätään konflikteja ja kun niitä väistämättä syntyy, painotetaan malttia ja tolkkua. Asiantuntijoiden mukaan tällainen lähestymistapa kuitenkin vain pahentaa polarisaatiota.

Lue loppuun

Afganistanin huomiotta jääneet kauhut

Iain Overton

Elokuun 7. päivä Kabulissa räjähti autopommi, joka tappoi ainakin 18 ihmistä ja haavoitti yli sataa. Hirmuteon tekijäksi ilmoittautui Taliban-liike, joka sanoi iskeneensä ”värväyskeskukseen” tappaakseen sotilaita ja poliiseja.

Lue loppuun

Älä ruoki populistia

Abdirahim ”Husu” Hussein

Elämme ajassa, jossa tehdään ja on tehtävä suuria poliittisia ratkaisuja. Kansalaiskeskustelu päätöksiä rakennettaessa on olennainen osa demokratiaa, mutta se hämärtyy ja katoaa kaaokseen, kun huomion vievät populistit.

Lue loppuun

Journalismin itsetutkiskelun paikka

Timo Harjuniemi

Aquilatin/pixabay, CC0.

Kun maailma siirtyi talouskurin tielle finanssikriisin jälkeen vuonna 2010, toimittajat seurasivat uskollisesti perässä. Tämä herättää kivuliaita kysymyksiä journalismin yhteiskunnallisesta roolista. Lue loppuun

Vapaudesta puhua itselle

Jasmina Amzil

”Älä lue kommenttiosiota”, pomppaa mieleeni automaattisesti, kun luen juttua ei-valkoiselta toimittajalta tai juttua, jossa on edustettuna ei-valkoinen ihminen. Vapaana jylläävien rasististen ja nativististen kommenttien lukeminen muistuttaa asioista, jotka laitan vaakalaudalle, kun olen esillä: turvallisuuteni, yksityisyyteni, ja kuulumisen tunteeni. Asioita, joita koetellaan muutenkin ei-valkoisen naisen arjessa. Ei ole sattumaa, että Me Too -kampanjan loi alun perin musta nainen. Lue loppuun

Miksi Ydin?

Arja Alho

4000 vuotta vanha kiinalainen keksintö, helmitaulu, on tietokoneiden esihistoriaa. Ensimmäisen tietokoneen näin omin silmin Helsingin yliopistolla Franzeniassa 1970-luvun lopulla. Se oli huoneenkokoinen, reikäkortteja louskuttava kuuma kapistus.

Mikroprosessorin keksiminen 1971 puolestaan teki kymmentä vuotta myöhemmin mahdolliseksi, että joka kotiin voitiin hankkia oma PC (personal computer). Hankin sellaisen työhuoneelleni vuonna 1984. Se oli hiirellinen Apple Macintosh, joka muistutti kottaraispönttöä. Olipa ihana muokata tekstiä ruudulla vain ranneliikkeellä, ilman saksia ja teippirullaa!

Lue loppuun

Propagandan lumo

Arja Alho

Kuva: Pekka Elomaa.

Missä kulkevat markkinoinnin ja propagandan rajat? Onko kansanjoukkojen emootioiden tavoittaminen väistämättä populismia ja pahimmassa tapauksessa propagandaa? Ydin ja Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö Joonas Pörsti pohtivat propagandan olemusta ja myös hämmentävää aikaamme.

Arja: Olet kirjoittanut kirjan propagandasta. Kuvaat kirjassasi propagandistien tapoja ohjailla massoja sadan vuoden ajalta ja päädyt siihen, miten Isis houkuttelee vierastaistelijoita riveihinsä. Pohdit myös demokratian mahdollisuuksia propagandaa vastaan. Miltä tuntui katsella propagandistisia arkisto- ja uutisfilmejä?

Joonas: Propagandapuheiden katsominen on oikeastaan jatkoa sille, miten koko kirja sai alkunsa. Oli kaksi tapahtumasarjaa, jotka mielestäni näyttivät liittyvän yhteen. Ensimmäinen oli Yhdysvaltojen ja Britannian propagandakampanja Irakin valtaamiseksi. Toinen puolestaan Venäjän Krimin miehitys.

Kummatkin herättivät minussa henkilökohtaisia ja hyvin voimakkaita tunteita. Kummassakin tapahtumasarjassa oli systemaattista informaatiokampanjaa ja propagandaa ja ne myös rinnastuivat toisiinsa.

Lue loppuun

Pääkirjoitus 4/2016: Missä on se valta?

arjaYdin-lehden keskustelussa Helsingin Kirjamessuilla tutkija Johannes Kananen korosti valtamekanismien erittelyn merkitystä – jos ja kun haluamme muutosta.

Mitä valta oikein on? Sosiologian klassikon Max Weberin suppean määritelmän mukaan valta on A:n kykyä saada B tekemään halunsa mukaan B:n vastustuksesta huolimatta. Mutta vallankäyttö voi tulla oikeutetuksi ja eri osapuolten hyväksymäksi myös pehmeästi vaikkapa tradition, karisman sekä lain ja rationaalisen ajattelun kautta.

Heikki Paloheimo ja Matti Wiberg erottavat muitakin vallan ilmenemismuotoja kuin pakottamisen. Kun toimintavaihtoehtoja rajoitetaan, voidaan kohde saada toimimaan halutulla tavalla. Asenteitakin voidaan muuttaa. Kun valta muuttuu oikeudeksi ja tottelemisvelvollisuudeksi, on kyse sisäistetystä vallasta. Kohde kokee, että hänellä on velvollisuus totella, ja vallankäyttäjä puolestaan, että valta on hänen oikeutensa.

Lue loppuun

Kiina ja pehmeän vallan etsintä

Eero Suoranta

Kasvattaakseen ”pehmeää valtaansa” Kiina panostaa PR-kampanjoihin ja kansainväliseen mediatoimintaan. Strategian onnistuminen riippuu viime kädessä siitä, kuinka viehättävänä Kiina näyttäytyy ulkomaiselle yleisölle ja potentiaalisille yhteistyökumppaneille.

Lue loppuun