
Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen. Kuva Pekka Elomaa
Valtioneuvoston uudessa puolustusselonteossa turvallisuusympäristöä hallitaan varautumalla – ja varustautumalla. Miten Suomen puolustuspolitiikkaa arvioidaan rauhantyön näkökulmasta?
Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen. Kuva Pekka Elomaa
Valtioneuvoston uudessa puolustusselonteossa turvallisuusympäristöä hallitaan varautumalla – ja varustautumalla. Miten Suomen puolustuspolitiikkaa arvioidaan rauhantyön näkökulmasta?
Kun keskusrikospoliisi ilmoitti, että Turun puukotuksia tutkitaan terroristisina murhina ja niiden yrityksinä, ajattelin välittömästi sen merkitsevän tiedustelulakien kiirehtimistä. Näin tapahtuikin. Ensimmäinen kiirehtimistä vaatinut taisi olla eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva, ja pian hänen jälkeensä myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoi tiedustelulakien pikaista säätämistä. ”Näissä asioissa täytyy nyt kyllä toimia pikaisesti”, oli Niinistön viesti.
Niin Suomen kuin Euroopankin turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut lyhyessä ajassa. Aiemmin Suomessa on tehty hallituskauden aikana ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Nyt sen osana on tehty erillinen selvitys Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista, minkä lisäksi tehdään vielä erikseen selonteot puolustuksesta sekä sisäisestä turvallisuudesta. Valmisteilla on myös Euroopan unionin uusi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva globaalistrategia. Edellinen on vuodelta 2003.