Varusmiehiä tauolla marssin aikana vuonna 1953. Kuva: Thomas Backa/Flickr.
Asevelvollisuus tulee kalliiksi niin yhteiskunnalle kuin yksilöllekin. Normaalin palkan maksaminen varusmiehille, palvelusajan lyhentäminen ja varusmiesten määrän vähentäminen voisivat auttaa korjaamaan tilannetta.
Kuva: Pekka Elomaa.
Kaisla Ovaska on tuore ylioppilas Helsingistä, joka liittyi valmistuttuaan Elokapinaan. Toiminta imaisi mukaansa saman tien – yllättävistä syistä.
Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko, Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson ja Kriisinhallintakeskuksen johtaja Kirsi Henriksson. Kuvat: Pekka Elomaa.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on parhaillaan esillä poliittisessa keskustelussa, kun eduskunta käsittelee siitä annettua selontekoa. Mitä rauhanliikkeen kannalta tärkeät tahot ajattelevat selonteosta, turvallisuusuhista ja erityisesti niihin varautumisesta?
Jos yleinen asevelvollisuus on Suomen maanpuolustuksen selkäranka, sitä vaivaa skolioosi. Sukupuolten epätasa-arvo lain edessä on yhä vaikeampi perustella varsinkin nuorille, sotilaiden liikakoulutus vaikuttaa olevan ongelma jopa armeijalle ja kansainväliset ihmisoikeuselimet esittävät Suomelle toistuvasti moitteita totaalikieltäytyjien vapausrangaistuksista sekä sivarin rangaistuksenomaisesta pituudesta. Ei ole ihme, että Suomen hallitus päätti asettaa parlamentaarisen komitean selvittämään asevelvollisuuden kehittämistä.
Keisari Septimius Severusta ja tämän perhettä esittävä roomalainen maalaus noin vuodelta 200 jaa. (Carole Raddato, CC BY-SA 2.0; värikorjaus Alonso de Mendoza)
Eurooppa on aina ollut kulttuurisesti, etnisesti ja uskonnollisesti monimuotoinen. Aikalaistemme enemmistö uskoo kuitenkin edelleen valkoisen Euroopan ja Suomen myytteihin.
Keväällä 2020 antirasistinen liikehdintä nousi laajaan keskusteluun, kun Black Lives Matter -ihmisoikeusliike nousi Yhdysvaltojen historian suurimmaksi kansanliikkeeksi. BLM-liike on käynnistänyt solidaarisuusmarsseja ympäri maailmaa sekä pakottanut valtioita tarkastelemaan omia etnisiä hierarkioitaan ja väestösuhteidensa historiaa. Antirasismi on kuluvan vuoden kuuma sana, josta kiistellään, jota politisoidaan ja jonka toteutumista vaaditaan myös Euroopan tasolla.
1100-luvulla eläneen Saxo Grammaticuksen teos Gesta Danorum on yksi esimerkki historiallisesta lähteestä, jota on käytetty perustelemaan väitteitä Suomen muinaisista kuninkaista.
Virheellistä tietoa sisältävällä näennäishistorialla eli pseudohistorialla perustellaan usein omalle maalle mahtava menneisyys. Turun yliopiston hankkeessa tutkitaan, miten pseudohistorialliset väitteet leviävät Suomessa ja Venäjällä.
Tällä hetkellä mediakeskustelua hallitsee korona ja lähes jokaisessa yrityksessä ja kotitaloudessa on jouduttu laittamaan lähitulevaisuuden suunnitelmat uusiksi. Sama pätee hallitukseen: valtionvarainministeri Katri Kulmunin mukaan suunniteltuja menonlisäyksiä (esimerkiksi varhaiskasvatuskokeiluja) ei välttämättä voida toteuttaa ja jo toteutettuja (kuten koulujen lisärahoitusta) täytyisi miettiä uudestaan.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen. (Kuva: Pekka Elomaa)
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mielestä valmiuslakia on uudistettava ja joidenkin osien päättämisen kynnystä samalla nostettava yksinkertaisesta enemmistöstä määräenemmistöllä päätettäväksi.
Puolustusministeriö valmistelee Suomen historian kalleinta asehankintaa. Ilmavoimien nykyiset Hornet-hävittäjät on tarkoitus korvata uusilla. Hinta on noin 10 miljardia euroa ja hävittäjien elinkaaren kustannukset yhteensä arviolta 30 miljardia.
Onko nyt aika hankkia hävittäjiä? Onko HX-hankkeelle vaihtoehtoja?
Keskustelun vetäjä: Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.
Alustajina:
Professori Heikki Hiilamo:
Hävittäjähankinnan hinta – mitä opimme Hornet-hankinnasta
Kauppatieteiden tohtori Eero Lehto:
Hävittäjähankinnat ja valtiontalouden kantokyky
Tutkijatohtori Markus Mykkänen:
Medialobbaus ja toimittajien rooli yhteiskunnallisessa päätöksenteossa
Tietokirjailija Pentti Sainio:
Hävittäjien aika on ohi. Miksi pitää hankkia uusia?
Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho:
Rauha ja turvallisuus ilman varustelua
Virtuaaliseminaari pidettiin verkossa tiistaina 12.5.2020.
Seminaarin järjestäjät:
Rauhanliitto, Sadankomitea, Rauhanpuolustajat, Taitelijat rauhan puolesta PAND, Vapaus valita toisin ja Ydin-lehti