Savusumua Shanghaissa kesäkuussa 2015 (moerschy/Pixabay, CC0).
Kiina on alkanut pitää itseään suurvaltana ja mahdollisesti myös johtajana ilmastonmuutoksen suhteen – kunhan talous ei kärsi. Samaan aikaan vanhat suurvallat Venäjä ja USA tuntuvat karttavan päästövähennyksiä. Asiantuntijat keskustelivat Helsingissä siitä, mitä suurvaltojen ilmastovastuullisuus käytännössä merkitsee. Lue loppuun
P. E. Svinhufvudin niin sanottu itsenäisyyssenaatti istunnossa 4.12.1917. (Eric Sundström/Helsingin kaupunginmuseo)
Suomen kaltaisten pienten kansojen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamiseen ei riitä pelkkä oma tahto. Jos tapahtumia katsoo aikalaisten silmin, itsenäistymisen historia alkaa näyttää aivan toisenlaiselta.
Nikolay Volnov, CC BY-SA 2.0
Venäjän oppositio on ahtaalla, mutta niin on valtiojohtokin. Vaikka opposition tarjoama vaihtoehto on ohut, Putinia saattaa silti jännittää, koska vanhat keinot pysyä vallassa eivät enää toimi.
ICAN-järjestön mielenosoitus Genevessä toukokuussa 2016. (Tim Wright, CC BY 2.0)
Ydinaseiden kieltosopimusneuvottelut aloitettiin keväällä 2017. Suomi kuuluu neuvotteluja vastustaviin maihin.
YK:ssa sovittiin neuvotteluista ydinaseiden kieltosopimuksesta viime vuoden loppupuolella ja ensimmäinen neuvottelukokous pidettiin maaliskuussa New Yorkissa. Neuvotteluihin osallistui yli 130 valtiota. Niiden ensimmäisenä päivänä paikan päällä todistettiin erikoinen tilanne, kun sopimuksen vastustajat USA:n johdolla osoittivat mieltään neuvottelujen ulkopuolella.
Yhdysvaltojen YK:n suurlähettiläs Nikki Haley vetosi, että ydinaseita ei tulisi kieltää. Haleyn mukaan kieltosopimus ei ole realistinen eikä sen aika ole nyt. Tuomiopäivän kello, joka osoittaa ydinsodan läheisyyttä, siirtyi tammikuussa näyttämään kaksi ja puoli minuuttia vaille keskiyön.
Kelloa siirrettiin ennen kaikkea Yhdysvaltojen vastavalitun presidentin Donald Trumpin huolestuttavien ydinaselausuntojen vuoksi. Maailman ollessa lähempänä ydinsotaa kuin vuosikymmeniin, herää kysymys: jos ydinasekiellon aika ei ole nyt, niin milloin sitten?
Niin Suomen kuin Euroopankin turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut lyhyessä ajassa. Aiemmin Suomessa on tehty hallituskauden aikana ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Nyt sen osana on tehty erillinen selvitys Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista, minkä lisäksi tehdään vielä erikseen selonteot puolustuksesta sekä sisäisestä turvallisuudesta. Valmisteilla on myös Euroopan unionin uusi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva globaalistrategia. Edellinen on vuodelta 2003.
Kuva Pekka Elomaa
Pirkko Saisiota raivostuttaa Venäjän sananvapaustilanne ja huolestuttaa ulkoministeri Timo Soinin ylimielinen käytös. 40-vuotistaiteilijajuhlaa viettävästä kirjailijasta on tehty useita väitöskirjoja.
Kirjailija Pirkko Saision ja ohjaaja-puoliso Pirjo Honkasalon kesäperinteeksi on muodostunut purjehdus.
– Ruotsalaiset purjehtivat vastatuulessakin ohi, kun me mennään moottorilla.
Saisio vastaa puhelimeen Tukholman saariston Vaxholmista. Loppukesä merellä on tarkoittanut vapaata myös uutisista ja sosiaalisesta mediasta.
– Pidän lomaa Putinista ja Immosesta. Lue loppuun
Kenraali ja puolustusvoimain entinen komentaja Gustav Hägglund julkaisi vuosi sitten kirjassaan Rauhan utopia kokonaisnäkemyksensä siitä, miten maailma makaa. Mitä monipuolisen sotilasuran tehnyt rauhanturvaaja ajattelee siitä nyt?
Kuva Pekka Elomaa
Rauhan utopia oli yhteenvetoa kaikesta siitä, mitä olen koko elämäni tehnyt. Trendit, joita kirjassani kuvaan, ovat vahvistuneet. Kirjoitin ensinnäkin Venäjästä, että siltä puuttuu yhä suurvalta-asema. Nyt on nähtävissä, että se hakee sitä globaalisti. Esimerkkeinä ovat valtiovierailut Turkkiin ja Kiinaan, sotalaivat eri puolilla maailmaa sekä ydinaseilla kalistelu.
Kiina rakentaa imperiumia. Se on suurin investoija Afrikassa ja on eri puolilla lisäämässä poliittista painoarvoaan. Yhdysvallat on puolestaan vetäytymässä omalle mantereelleen samalla, kun kriisit ovat lisääntyneet voimakkaasti.
Pakolaisvirtojen kasvu on yllättänyt, samoin shiiojen ja sunnien vastakkainasettelun voimistuminen. Lähi-itä on myös enemmän liekeissä kuin vuosi sitten. Äärijärjestö Isis on todella vaarallinen. Sehän mässäilee väkivallalla. Osin syynä ovat amerikkalaisten sotilaalliset interventiot. Irakiin hyökkääminen oli väärin. Siellä ei ollut joukkotuhoaseita. Lue loppuun