Savusumua Shanghaissa kesäkuussa 2015 (moerschy/Pixabay, CC0).
Kiina on alkanut pitää itseään suurvaltana ja mahdollisesti myös johtajana ilmastonmuutoksen suhteen – kunhan talous ei kärsi. Samaan aikaan vanhat suurvallat Venäjä ja USA tuntuvat karttavan päästövähennyksiä. Asiantuntijat keskustelivat Helsingissä siitä, mitä suurvaltojen ilmastovastuullisuus käytännössä merkitsee. Lue loppuun
Tähtien sodan ikoniset iskusotilaat (stormtroopers) saivat englanninkielisen nimensä natsien SA-joukoilta, mutta niiden pitkälle kehittynyt sotateknologia on toiminut myös viittauksena USA:n sotakoneistoon. (Kuva: ©2016 Lucasfilm Ltd.)
Tähtien sota ei ole koskaan ollut pelkkää sankaritarinaa vailla kontekstia, vaan se on aina myös kommentoinut aikansa politiikkaa ja ympäröivää yhteiskuntaa.
Peruskoulu huolehti siitä, että tiesin kaupungin nimeltä Detroit. Tiesin sen olevan maailman autoteollisuuden keskus, ja joku astetta fiksumpi musiikinopettaja oli kertonut, että se on myös populaarimusiikin historian tärkeimpiä kaupunkeja.
Vanhat koulukirjat eivät kuitenkaan osanneet ennustaa sitä valtavaa rakennemuutosta, jota olemme joutuneet todistamaan. Vaikka Detroitin väkiluku kääntyi laskuun jo 1950-luvulla, ei vuosituhannen vaihteen totaalista romahdusta pystytty kunnolla ennakoimaan.
Kuuluisa valokuva, jossa kenraali Uzi Narkiss (vas.), puolustusministeri Moshe Dayan ja puolustusvoimien komentaja Jitzhak Rabin astuvat Jerusalemin vanhaan kaupunkiin kuuden päivän sodan aikana. (Ilan Bruner, CC BY-SA 3.0)
Kuuden päivän sota oli Israelin perustamiseen verrattava virstanpylväs israelilaisten ja Palestiinan arabiväestön välisessä selkkauksessa. Sovinnon häämöttäessä kauempana kuin koskaan voidaan sanoa, että tietyssä mielessä sota ei ole vieläkään päättynyt.
ICAN-järjestön mielenosoitus Genevessä toukokuussa 2016. (Tim Wright, CC BY 2.0)
Ydinaseiden kieltosopimusneuvottelut aloitettiin keväällä 2017. Suomi kuuluu neuvotteluja vastustaviin maihin.
YK:ssa sovittiin neuvotteluista ydinaseiden kieltosopimuksesta viime vuoden loppupuolella ja ensimmäinen neuvottelukokous pidettiin maaliskuussa New Yorkissa. Neuvotteluihin osallistui yli 130 valtiota. Niiden ensimmäisenä päivänä paikan päällä todistettiin erikoinen tilanne, kun sopimuksen vastustajat USA:n johdolla osoittivat mieltään neuvottelujen ulkopuolella.
Yhdysvaltojen YK:n suurlähettiläs Nikki Haley vetosi, että ydinaseita ei tulisi kieltää. Haleyn mukaan kieltosopimus ei ole realistinen eikä sen aika ole nyt. Tuomiopäivän kello, joka osoittaa ydinsodan läheisyyttä, siirtyi tammikuussa näyttämään kaksi ja puoli minuuttia vaille keskiyön.
Kelloa siirrettiin ennen kaikkea Yhdysvaltojen vastavalitun presidentin Donald Trumpin huolestuttavien ydinaselausuntojen vuoksi. Maailman ollessa lähempänä ydinsotaa kuin vuosikymmeniin, herää kysymys: jos ydinasekiellon aika ei ole nyt, niin milloin sitten?
Yhdysvaltain vaalit hämmensivät. Hillary Clintonin voittoa oltiin pedattu pitkään. Mieleeni tuli syksy 2008, jolloin olin postdoc-tutkijana Chicagossa. Luin politiikan teoriaa professorini Ernesto Laclaun kanssa Northwestern-yliopistossa ja ymmärsin Barack Obamaa täysin. Hän rinnasti erilaisia poliittisia vaatimuksia, eri ryhmät olivat innoissaan värväämässä Obamalle kannattajia. John McCain ja Sarah Palin olivat sivuosassa – vaikka Palin oli monelle uhka, Obama oli toivon symboli.
Iran ja ydinasevallat pääsivät historialliseen sopuun sen ydinohjelman rajoittamisesta. Lähi-itää vakauttava sopimus on vielä Yhdysvaltain kongressin käsiteltävänä.
Iranin ydinohjelmasta päästiin heinäkuun puolivälissä sopimukseen yli kymmenen vuotta kestäneiden neuvotteluiden jälkeen. Iran sitoutuu olemaan hankkimatta ydinaseita.
Vastineeksi neuvottelukumppanit eli viisi YK:n turvallisuusneuvoston pysyvää jäsentä Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia ja Ranska sekä Saksa poistavat vähitellen ydinohjelmaan liittyneet kansainväliset talouspakotteet ja asekauppasaarron. Lue loppuun