Onko Suomi tekopyhä suhteessa Naton ydinaseisiin?
Suomi on liittymässä ydinaseallianssi Natoon. Poliitikot korostavat, että Suomi päättää ulkopolitiikastaan itse, mutta Suomi on jo muuttanut ydinasekantojaan lähemmäksi Nato-maiden näkemyksiä.
Suomen Nato-jäsenyys on enää Turkin ja Unkarin ratifiointeja vaille. Prosessi on ollut nopea ja suoraviivainen. Liittymisprosessin alussa keskustelu ydinaseista jäi taka-alalle, mutta nyt tämä on onneksi aktivoitunut.
On tärkeää huomioida, että Nato on oman määritelmänsä mukaisesti ydinaseallianssi (Nuclear alliance) ja ydinaseet ovat tärkeä osa liittouman sotilasdoktriinia. Naton puolustus perustuu viime kädessä ydinasepelotteeseen ja kauhun tasapainoon, ja Nato katsoo itsellään olevan ydinsulkusopimuksen mukaan laillinen oikeus ydinaseiden hallussapitoon.
Kolmella Naton jäsenmaalla (Britannia, Ranska ja Yhdysvallat) on omia ydinaseita, ja nämä maat on noteerattu ydinsulkusopimuksessa (NPT). Tämän lisäksi Yhdysvaltojen ydinaseita on sijoitettu viiteen muuhun Nato-maahan (Alankomaihin, Belgiaan, Italiaan, Saksaan ja Turkkiin). Aikanaan näitä oli myös Kreikassa ja Kanadassa, mutta nämä maat ovat luovuttaneet ydinaseensa pois.
Kuva: Jaakko Ellisaari
Nato-maihin sijoitetut ydinaseet ovat Yhdysvaltojen sotilasjohdon alaisia, eikä näiden sijoitusmaiden hallituksilla ole mitään valtaa niiden käyttöön. Ydinasetukikohdat ovat eksterritoriaalisia alueita, joihin sovelletaan Yhdysvaltojen, ei näiden maiden lainsäädäntöä. Periaatteessa sijoitusmaiden hallituksilla tai parlamenteilla ei ole oikeutta edes tietää, onko niissä ydinaseita tai paljonko ja minkälaisia ne ovat.
Kaikkien uusien Naton jäsenmaiden edellytetään kuitenkin osallistuvan ydinaseisiin liittyvään suunnitteluryhmään (Nuclear planning group), jossa ydinasestrategiasta päätetään. Ainoana Nato-maana Ranska ei kuulu tähän. Silla on oma ydinasearsenaalinsa, josta se haluaa päättää täysin itsenäisesti.
Suomi on siis tässä vaiheessa liittymässä Natoon ilman mitään ehtoja. Suomi ei edellytä Suomen ydinaseettomuutta tai ydinaseiden sijoittamisen kieltoa Suomeen.
Natossa järjestetään myös säännöllisesti sotaharjoituksia, joissa harjoitellaan ydinaseiden lastaamista ja kuljettamista, kuljetusten turvaamista sekä laukaisemista, toki ilman ydinkärkiä. Näihin SNOWCAT (Support of nuclear operations with conventional air tactics) harjoituksiin osallistuvat myös maat, joilla ei ole omia ydinaseita. Suomi voisi siis harjoitella uusilla hävittäjillään ydinaseita kantavien pommikoneiden lennon turvaamista. Lentoja olisi tällöin todennäköisesti myös Suomen ilmatilassa. Kaikki Nato-maat eivät näihin ainakaan joka kerta osallistu, esimerkiksi lokakuussa 2022 pidettyyn Steadfast Noon harjoitukseen osallistui vain 14 Nato-maata. Periaatteessa Suomi voisi näistä harjoituksista kieltäytyäkin.
Suomi on siis tässä vaiheessa liittymässä Natoon ilman mitään ehtoja. Suomi ei edellytä Suomen ydinaseettomuutta tai ydinaseiden sijoittamisen kieltoa Suomeen. Ulkopolitiikan johto (presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Pekka Haavisto) ovat kyllä sanoneet, ettei ole pelkoa ydinaseiden sijoittamisesta tänne, mutta esimerkiksi pääministeri Sanna Marin on halunnut pitää kaikkia mahdollisuudet avoimina. Myös kokoomuksen Petteri Orpo on todennut, ettei Suomen pidä kategorisesti kieltäytyä ydinaseista, vaikkei hänkään niitä tänne esitä.
Suomen nykyinen ydinenergialaki kieltää ydinräjähteet Suomen maaperällä. Näin ollen nykyisen lain mukaan Suomeen ei voisikaan tuoda ydinaseita. Lain tulkinta on kuitenkin aina ollut hieman epämääräistä. Meillä ei ole missään vaiheessa ollut mitään tietoa siitä, onko jollain ydinasevaltion laivastovierailulla olevalla sota-aluksella hallussaan ydinaseita. Sen enempää Yhdysvaltojen kun Neuvostoliiton/Venäjän sotilasviranomaiset eivät tällaista koskaan paljasta. Näin ollen on hyvin mahdollista, ja jopa todennäköistä, että Helsingin ja Turun satamissa on aika ajoin ollut myös ydinlatauksia.
Kuva: Jaakko Ellisaari
Sitä paitsi lakeja voidaan aina muuttaa. Ydinenergialakia ollaan joka tapauksessa uudistamassa, koska nykyinen laki ei mahdollista pienydinvoimaloita, joiden rakentamista ja sääntelyä halutaan selvittää. Mikään ei estä samassa yhteydessä poistamasta laista kohtaa, joka kieltää ydinräjähteet. Tässä yhteydessä on syytä olla tarkkana ja huolehtia siitä, että säädös säilyy, eikä Suomeen voida jatkossakaan sijoittaa ydinaseita.
Vaikka Nato-jäsenyydelle ei olla asettamassa ehtoja, puhuvat Suomen päättäjän kauniisti siitä, ettei Natoon liittyminen vaikuta Suomen ulkopolitiikkaan, vaan teemme jatkossakin päätökset itsenäisesti. On jopa esitetty, että erityisesti Naton sisällä voisimme sitten puhua vapaasti ydinaseista ja edistää ydinaseriisuntaa.
Tämä vaikuttaa kuitenkin tyhjältä puheelta, koska käytännössä Suomi on jo muuttanut suhdettaan ydinaseriisuntaan ja ydinasekieltosopimukseen. Ydinsulkusopimuksen tarkastelukongressissa Suomi ei tukenut esitystä ydinaseiden humanitaaristen vaikutusten huomioimisesta, koska tätä ei tukenut yksikään ydinasevaltio tai Nato-maa.
Vielä selvemmin tämä linjan muutos näkyy YK:n yleiskokouksessa nyt lokakuussa. Yleiskokouksen 1. komitea käsittelee aserajoituksia, ja siellä on vuosittain esillä useita ydinaseisiin liittyviä päätöslauselmia. Usein ne toistuvat hyvin samansisältöisinä vuodesta toiseen.
Nyt Suomi on kuitenkin Nato-haukkoja myötäillen päätynyt siihen, ettei se ole huolissaan ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista.
Yksi näistä päätöslauselmista käsittelee ydinaseiden humanitaaristen vaikutusten huomioimista, ja siinä vaaditaan ydinaseriisuntaa. Tänä vuonna 1. komitean äänestyksessä 28.10. päätöslauselmaa kannatti 141 YK:n jäsenvaltiota. Aiemmin Suomi on äänestänyt vastaavan päätöslauselman puolesta. Nyt Suomi kuitenkin pelkurimaisesti pidättäytyi äänestämästä seuraten Nato-maiden näkemyksiä.
Lisäksi Suomi äänesti vuonna 2017 solmittua ja vuonna 2021 voimaan tullutta ydinasekieltosopimusta tukevaa päätöslauselmaa vastaan, vaikka on aiemmin äänestänyt sopimuksen kohdalla tyhjää. Jopa Australia äänesti tänä vuonna tyhjää, Nato-maat ja ydinasevaltiot vastaan. Päätöslauselmaa kannatti 124 valtiota.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on kuitenkin kannanotossaan keväällä 2018 ollut avoin ydinasekieltosopimuksen suhteen. Tämä avoimuus on kirjattu myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan. Ulkoasianvaliokunta on myös linjannut, ettei ydinasekieltosopimus ole ristiriidassa ydinsulkusopimuksen kanssa.
Nyt Suomi on kuitenkin Nato-haukkoja myötäillen päätynyt siihen, ettei se ole huolissaan ydinaseiden humanitaarisista vaikutuksista ja eikä tue ydinaseriisuntaa. Samoin Suomi on nyt julistanut vastoin aiempia linjauksia vastustavansa YK:ssa solmittua ydinasekieltosopimusta, vaikka osallistui tarkkailijana sen osapuolikokoukseen kesäkuussa 2022.
Suomen tulisi palata aikaisemmalle ydinaseriisuntaa tukevalle kannalle. Suomen tulee myös tehdä selväksi, että emme halua tänne Naton tai kenenkään muunkaan ydinaseita missään olosuhteissa ja että haluamme tämän kirjattavaksi jäsenyyssopimukseen. Suomen tulee aidosti edistää ydinaseriisuntaa ja olla myötäilemättä ainuttakaan ydinasevaltiota tai ydinaseallianssia sen enempää YK:ssa kuin Natossakaan. Suomen tulee myös allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimus, jonka on allekirjoittanut jo 91 ja ratifioinut 68 valtiota.
Aseriisunta tulee toteuttaa tasapuolisesti, kansainvälisten sopimusten ja neuvotteluiden avulla kaikkien turvallisuushuolet huomioiden. Ydinaseet eivät tuo turvaa, olivat ne sitten omia tai muiden.