Päätoimittaja Arja Alho: Yhdysvaltojen toimet herättävät suurta huolta mutta liittolaiset vaikenevat. Niin myös Suomi.
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mielestä arvopohjainen realismi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana on sievistelevää. Vaikuttaa siltä, että sievistelykin on ylisana. Suomelle on ulkopoliittisen johdon mielestä tärkeää, ettei Iran saa kehitettyä ydinasetta mutta jatkolausetta niin Israelin kuin Yhdysvaltojen tekemien iskujen suhteen ei esitetä. Sitävastoin Suomi jatkaa ”keskustelua kumppaneidemme ja liittolaistemme kanssa.
Presidentti Trumpin päätös hyökätä Iraniin herättää kysymyksiä. Hyökkäykset ovat YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden vastaisia. Myös Yhdysvaltojen oma perustuslaki asettaa rajoja presidentin toiminnalle. Esimerkiksi hyökkäyksistä vuosina 2001 ja 2002 9/11 terrori-iskun johdosta ja hyökkäyksestä Irakiin silloinen republikaanipresidentti George W. Bush hankki juridisista ja poliittisista syistä toimille kongressin tuen.
Iranin ydinohjelman historia on monipolvinen. Se alkoi jo shaahin aikana. Iran on myös mukana ydinsulkusopimuksessa. Iran itse sanoo rikastavansa uraania rauhanomaiseen käyttöön, lähinnä polttoaineeksi ydinvoimaloihin. Yhdysvallat ja monet muut maat – näin myös Suomi – ovat olleet huolissaan mahdollisen ydinaseeen kehittämisestä, jota huolta on ruokkinut Iranin haluttomuus antaa tietoja ja tarkastusmahdollisuuksia Kansainväliselle atomienergiajärjestölle IAEA:lle.
Yhdysvaltain tiedustelupalvelu ei ole löytänyt aiemmin Iranin väitetystä ydinaseohjelmasta todisteita. Nyt on kuitenkin esitetty tietoja, että uraanin rikastusaste olisi suurempi ja mahdollistaisi myös ydinaseen.
Neuvotteluja onkin käyty viime viikkoina Genevessä. Israel kuitenkin käynnisti niiden ollessa menossa sotilaalliset iskut Iraniin. Iran teki puolestaan vastaiskuja ja katsoi tärkeäksi Israelin iskujen ja kierteen lopettamisen, jotta neuvottelut voisivat ydinsopimuksesta voisi jatkua. Yhdysvaltojen hyökkäystä 21.6. Israelin pääministeri Netanjahu kiittelikin vuolain sanoin. Samalla Israel kiihdytti toimia palestiinalaisia vastaan erityisesti ruoanhakupisteillä. Kuolonuhrien määrä on viime päivinä ollut yli 200.
Ydin on seurannut myös presidentti Trumpin toimeenpanemia päätöksiä vangitsemisista ja karkotuksista, joiden on sanottu kohdistuneen laittomasti maahan tulleisiin. Mahmoud Khalililla on kuitenkin pysyvä oleskelulupa. Yhdysvaltojen liittovaltion tuomari päätti vapauttaa palestiinalaisaktivistin takuita vastaan 20.6. Marko Vuorinen on raportoinut Khaliliin liittyvistä vaiheista webbisivuillamme ja Ydin 2/2025 -numerossamme.
Khlalil on ollut aktiivinen toimija Columbian yliopiston kampuksella New Yorkissa järjestetyissä Palestiinaa tukevissa mielenosoituksissa. Khalil on ollut vangittuna mahdollista karkotusta varten. Nyt hänet on vapautettu.
Oikeuden päätös saattaa päättää kuukausia kestäneen oikeustaistelun. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriön tiedottaja kuitenkin väitti perjantaina, ettei liittovaltion tuomarilla ole valtuuksia määrätä Khalilin vapauttamista. Tämä väite on ristiriidassa Yhdysvaltojen nykyisen lainkäytännön kanssa. Tuomarin mukaan on syytä uskoa Khalilin pidätyksen olleen kostotoimi tämän Palestiina-myönteisistä kannoista. Tämä olisi hänen mukaansa perustuslain vastaista.
Mahtaako kumppanuus ja liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa todellakin johtaa siihen, ettei Suomi ole enää niiden maiden rintamassa, jotka puolustavat demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia saati kansainvälistä oikeutta? Naton ja EU:n kyky ja halu toimia poliittisesti näyttää olevan vähäinen, sotilaallisen kyvyn kasvattamiselle tukea toki löytyy. Jos halutaan sotaa, sotaan valmistaudutaan. Jos halutaan rauhaa, rauhaan valmistaudutaan. Tulevat päivät ovat kiinnostavat – ja huolestuttavat!