HX-hävittäjähankkeessa tarvitaan aikalisä, uutta harkintaa ja vaihtoehtoehtojen selvittämistä, vetoaa yli 200 tieteen, taiteen ja muiden alojen asiantuntijaa. Vetoomus toimitettiin tiistaina kansanedustajille, jotka ottavat ennen joulua kantaa hävittäjien tilausvaltuuksiin valtion ensi vuoden budjettiesityksessä.

– Keskustelu ilmavoimien HX-hankkeesta on perustunut varsin yksipuolisesti sen omiin selvityksiin, jotka koskevat lähinnä hävittäjien ominaisuuksien ja suorituskyvyn vertailuja. Vähemmälle ovat jääneet arviot turvallisuuspoliittisista vaikutuksista ja vaihtoehdoista, vetoomuksessa todetaan.

Hävittäjien hankinta maksaisi noin 10 miljardia euroa ja niiden ylläpito vielä enemmän. Kun on kyse näin valtavista summista, on syytä selvittää kaikki vaihtoehdot eri tahoilla kunnolla ja ilman sidonnaisuuksia.

Allekirjoittajat ovat huolissaan asevaraisen turvallisuusajattelun voimistumisesta. Asevarustelun sijasta on tarpeen ohjata voimavaroja ilmastotekoihin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliseen turvallisuuteen ja maailmanlaajuisen eriarvoisuuden vähentämiseen, he esittävät.

Vetoomuksen allekirjoittajia ovat muun muassa akateemikko Juha Leiviskä, professorit Pertti Haaparanta, Lassi Heininen, Elina Hemminki, Heikki Hiilamo, Jukka Kekkonen, Tuomo Melasuo, Lena Näre ja Pauli Paasonen sekä fyysikko Syksy Räsänen ja dosentti Vappu Taipale. Mukana on myös suuri joukko taiteilijoita, kuten säveltäjät Kalevi Aho, Kaj Chydenius ja Mikko Heiniö, ohjaajat Saara Cantell, Neil Hardwick, Aki Kaurismäki, Mika Kaurismäki ja Raija-Sinikka Rantala, kirjailijat Laura Gustafsson, Niillas Holmberg, Leena Krohn, Risto Isomäki ja Marja-Leena Mikkola, valmentaja Alpo Suhonen, näyttelijät Eija Ahvo ja Joonas Saartamo sekä muusikot Karri Paleface Miettinen, MC Kajo, Pelle Miljoona, Esa Niemitalo, Markus Nordenstreng ja Jussi Raittinen.

 

”Asiat pantava tärkeysjärjestykseen”

Konfliktien syyt ovat muuttumassa. Sen vuoksi perinteiset keinot, erityisesti sotilaallinen uhka, eivät niihin pure, sanoo vetoomuksen allekirjoittanut emeritusprofessori Pertti Haaparanta.

– Tärkeimmät uusista ristiriitojen lähteistä ovat ilmastonmuutos ja pandemiat. Ne vaikuttavat toisiinsa ja niillä on yhteisiä lähteitä. Niiden vaikutukset nostattavat muuttoliikkeitä, jotka kiristävät kansainvälisiä suhteita ja luovat kansallisia ristiriitoja. Sekä pandemiat että ilmastoon vaikuttavat päästöt leviävät yli rajojen ja saattavat johtaa kiistoihin ja kriiseihin, joita voidaan lievittää vain kansainvälisin toimin.

– Uusien uhkien lievittäminen vaatii uusien tuotantoteknologioiden ja lääkkeiden kehittämistä ja siten myös erityisesti julkista rahoitusta. Kansainvälisin toimin voidaan varmistaa, että kaikki maat pääsevät hyötymään näistä investoinneista. Jos tämä onnistuu, niin perinteiset sotilaalliset uhat voivat vähentyä. Siksi nyt parasta suomalaista politiikkaa olisi lykätä hävittäjien hankintaa kauemmas tulevaisuuteen ja käyttää sille varattua rahoitusta ilmasto-ongelmien ja pandemioiden lievittämiseen. Tällöin voidaan arvioida nykyistä monipuolisemmin hävittäjien tarve, katsoo taloustieteen emeritusprofessori Haaparanta.

Tilanteessa, jossa Suomen talous uhkaa vaipua vielä syvempään lamaan kuin 90-luvun alussa, kymmenien miljardien käyttäminen täysin tuottamattomaan investointiin on lähes käsittämättömän edesvastuuton ajatus, kommentoi kirjailija Risto Isomäki.

– Jos Suomi haluaa vahvistaa puolustuskykyään Venäjää vastaan, hävittäjät ovat suurin piirtein typerin mahdollinen valinta. Olisi paljon älykkäämpää hankkia esimerkiksi automatisoituja telatykkejä tai tykistöohjusjärjestelmiä, jotka ovat selkeästi puolustusaseita, mutta joilla olisi merkittävä hyökkäyshaluja hillitsevä pelotevaikutus. Venäjällä on maailman parhaana pidetty ilmatorjuntaohjus, S-400, joten Venäjä pystyisi ampumaan myös Suomen uudet hävittäjät alas suhteellisen helposti, Isomäki huomauttaa.

– ”Tänään jaksan nousta seisomaan. Tänään jaksan itseäni katsoa” siksi, että turvallisuus meillä ja muualla syntyy epävarmuuden ja pelkojen vähentämisestä. Aseilla ei vaikuteta pandemioihin tai ilmastonmuutokseen eikä liioin luoda sosiaalista turvaa. Asiat on pantava nyt tärkeysjärjestykseen, sanoo Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho, yksi vetoomuksen aloitteentekijöistä.

Vetoomus valtioneuvostolle ja eduskunnalle:

Aikalisä ja uusi harkinta hävittäjähankkeessa

 

Arvoisat kansanedustajat ja ministerit,

Puolustusministeriö valmistelee Suomen historian kalleinta asehankintaa. Keskustelu ilmavoimien HX-hankkeesta on perustunut varsin yksipuolisesti sen omiin selvityksiin, jotka koskevat lähinnä hävittäjien ominaisuuksien ja suorituskyvyn vertailuja. Vähemmälle ovat jääneet arviot turvallisuuspoliittisista vaikutuksista ja vaihtoehdoista.

Hävittäjien hankinta maksaisi noin kymmenen miljardia euroa ja niiden ylläpito vielä enemmän. Kun on kyse näin valtavista summista, on syytä selvittää kaikki vaihtoehdot eri tahoilla kunnolla ja ilman sidonnaisuuksia.

Suomi on perinteisesti korostanut yhteistyöhön, sopimiseen ja diplomatiaan perustuvaa yhteisen turvallisuuden rakentamista. Asevaraisen turvallisuusajattelun voimistuminen ei ole etenkään pienten maiden etu.

Koronapandemia, ilmastonmuutos ja talouskriisit kertovat siitä, miten tiiviisti hyvinvointimme ja turvallisuutemme kietoutuvat yhteen muiden maiden ja kansainvälisen kehityksen kanssa. Asevarustelun sijasta on tarpeen ohjata voimavaroja ilmastotekoihin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaaliseen turvallisuuteen ja maailmanlaajuisen eriarvoisuuden vähentämiseen.

Me allekirjoittaneet vetoamme valtioneuvostoon ja eduskuntaan:
HX-hävittäjähankkeessa tarvitaan aikalisä, uutta harkintaa ja vaihtoehtojen selvittämistä.

 

Helsingissä 1.12.2020

Seppo Aalto, historiantutkija, dosentti

Elisa Aaltola, dosentti

Jouko Aaltonen, dokumenttielokuvantekijä

Kalevi Aho, säveltäjä

Eija Ahvo, näyttelijä

Elina Airikkala, taiteen maisteri

Arja Alho, päätoimittaja

Heidi Anttila, lastenohjaaja

Timo Bergholm, ohjaaja

Mikael Böök, valtiotieteiden maisteri

Saara Cantell, elokuvaohjaaja

Kaj Chydenius, säveltäjä

Tapani Elgland, päätoimittaja

Pekka Elomaa, valokuvaaja

Kirsti Era, kääntäjä

Hannu Eerikäinen, filosofian tohtori

Jaakko Ellisaari, valtiotieteiden maisteri

Juha Gogulski, lääketieteen tohtori

Jukka Gronow, professori emeritus, sosiologia

Mervi Grönfors, varhaiskasvattaja

Laura Gustafsson, kirjailija

Leila Haaparanta, emeritaprofessori, filosofia

Pertti Haaparanta, taloustieteen emeritusprofessori

Paul Haarla, veneenveistäjä

Olli-Pekka Haavisto, ympäristöaktivisti

Yrjö Hakanen, toimittaja

Maija Hakanen, filosofian tohtori

Kari Hanhisuanto, kirjailija

Neil Hardwick, kirjailija, ohjaaja

Pasi Heikkurinen, yliopistonlehtori

Lassi Heininen, professori emeritus, arktinen politiikka

Mikko Heiniö, säveltäjä, professori emeritus

Tero Heinänen, toimittaja

Heikki Helenius, ympäristöaktivisti

Elina Hemminki, tutkimusprofessori emerita

Olli Herranen, tutkijatohtori

Heikki Hiilamo, tutkimusprofessori

Niillas Holmberg, kirjailija, muusikko

Paula Holmila, toimittaja

Antti Holopainen, yleislääketieteen erikoislääkäri

Marketta Horn, valtiotieteiden tohtori

Lena Huldén, dosentti

Larry Huldén, hyönteistutkija

Ville Hänninen, toimittaja, tietokirjailija

Hannu Ikonen, aktivisti-eläkeläinen

Olli Ikonen, näyttelijä

Risto Isomäki, kirjailija

Matti Ijäs, elokuvaohjaaja

Jonimatti Joutsijärvi, kirjailija, FM

Kati Juva, dosentti

Marja Järvelä, professori emerita, yhteiskuntapolitiikka

Timo Järvilehto, professori

Jouko Kajanoja, dosentti

Satu Kalliokuusi, kuvataiteilija

Jaana Kanninen, toimittaja, tietokirjailija

Ismo Kantola, sosiologian dosentti

Monna Kamu, muusikko

Markku Kangaspuro, tutkimusjohtaja

Tuula Karjalainen, filosofian tohtori

Tintti Karppinen, draamaopettaja

Viljo Karppinen, DI

Jari Karttunen, pääsihteeri

Eeva Kaukoluoto, filosofian tohtori

Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja

Mika Kaurismäki, elokuvaohjaaja

Hannu Kautto, tekniikan lisensiaatti

Jukka Kekkonen, oikeushistorian professori

Samuli Ketola, koulutussuunnittelija

Kaisu Kinnunen, puheenjohtaja

Merikukka Kiviharju, laulaja

Ulla-Maija Kivikuru, viestinnän emeritaprofessori

Pertti Koistinen, sosiaalipolitiikan professori emeritus

Risto Kolanen, toimittaja

Marjut Komulainen, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, näyttelijä

Elias Krohn, päätoimittaja

Leena Krohn, kirjailija

Olli Kruuna, kirurgi

Timo Kuronen, filosofian tohtori

Janne Kuusi, kirjailija, elokuvaohjaaja

Sofia Laine, dosentti

Anni Lahtinen, pääsihteeri

Tapio Laurinolli, patenttiasiamies

Erkki Laukkanen, kauppatieteen tohtori

Lea Launokari, teatterituottaja

Eero Lehto, kauppatieteiden tohtori

Juhani Lehto, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori emeritus

Juha Leiviskä, akateemikko, arkkitehti

Ilkka Liikanen, professori, Itä-Suomen yliopisto

Kirsi Marie Liimatainen, elokuvaohjaaja

Laura Lodenius, toiminnanjohtaja

Paula Matilainen, yrittäjä

Juho Matinlauri, opiskelija

Teemu Matinpuro, toiminnanjohtaja

Tuomo Melasuo, professori emeritus, Tapri

Karri Paleface Miettinen, rap-artisti ja kirjailija

Marja-Leena Mikkola, kirjailija

Pelle Miljoona, muusikko-kirjailija

Claus Montonen, dosentti

Pertti Multanen, dosentti

Veijo Murtomäki, musiikkihistorian professori emeritus

Hannu Nieminen, professori

Esa Niemitalo, taiteilija

Mila Nirhamo, nukketeatteritaiteilija

Kalle Niskanen (MC Kajo), rap-artisti

Karoliina Niskanen, näyttelijä, kirjailija

Kaarle Nordenstreng, emeritusprofessori

Markus Nordenstreng, musiikintekijä ja muusikko

Esa Noresvuo, järjestökoordinaattori

Ilkka Norros, dosentti

Leena Norros, dosentti

Matti Nummelin, dosentti

Juha Nurmela, sosiologian dosentti

Lena Näre, sosiologian apulaisprofessori

Sari Näre, dosentti, tutkija, tietokirjailija

Jyrki Näsänen, elokuvaohjaaja

Ritva Oesch, yritystutkija, KTM

Vesa Oittinen, professori emeritus

Hanna Ojamo, väitöskirjatutkija, kuvataiteilija

Eero Ojanen, säveltäjä

Kari Paasonen, tutkija

Pauli Paasonen, ilmakehätieteiden apulaisprofessori

Petra Packalén, päätoimittaja

Jussi Pakkasvirta, alue- ja kulttuurintutkimuksen professori

Leo Partanen, opintojohtaja

Heikki Patomäki, maailmanpolitiikan professori

Mikko Perkoila, muusikko

Rosa-Maria Perä, teatterityöntekijä

Outi Popp, toimittaja

Panu Pulma, dosentti

Vesa Puuronen, sosiologian professori

Jukka Pääkkönen, yrittäjä, valokuvaaja

Ossi Rahkonen, emeritusprofessori

Pentti Raittila, dosentti

Jussi Raittinen, muusikko

Jouko Raivio, yhteiskuntatieteiden tohtori

Tuula Rajavaara, käsikirjoittaja, ohjaaja

Raija-Sinikka Rantala, teatteriohjaaja, kirjailija

Juha Rekola, asiamies

Reijo Rinne, dipl.ins, valt.maist

Laura Rontu, dosentti

Seppo Ruotsalainen, VTT, sosiaaliturvan erikoistutkija

Toni Ruuska, KTT, tutkijatohtori, yliopisto-opettaja

Kikka Rytkönen, kuva- ja esitystaiteilija

Sanna Ryynänen, yliopistonlehtori

Syksy Räsänen, fyysikko ja aktivisti

Mika Rönkkö, kustantaja

Erkki Saarela, näyttelijä

Mauno Saari, toimittaja-kirjailija

Helena Saarikoski, dosentti

Saana Saarinen, tietokirjailija

Joonas Saartamo, näyttelijä, rap-artisti

Pentti Sainio, tietokirjailija

Harri Saksala, muusikko, lakimies

Aleksis Salusjärvi, opettaja ja oppikirjailija

Anneli Sauli, näyttelijä

Olli Savela, yliaktuaari

Leena Saraste, FT, valokuvaaja

Hannele Seitsonen, FT, dosentti

Birgitta Selin, tietotekniikan opettaja

Tove Selin, kestävän kehityksen asiantuntija

Sanni Seppo, valokuvataiteilija

Antti Seppänen, taiteilija

Samu Seppälä, historian opiskelija

Cay Sevón, valtiotieteiden tohtori

Jussi Siirilä, kirjailija

Tapio Siirilä, työsuojeluinsinööri, tietokirjailija

Jussi Silvonen, dosentti

Raisa Simola, dosentti

Pertti Simula, FM, psykoanalyytikko

Ritva Sorvali, näyttelijä, teatteritaiteen maisteri

Alpo Suhonen, valmentaja

Ville Suhonen, elokuvaohjaaja, kirjailija

Elina Suolahti, FM, suomentaja-kääntäjä

Riitta Suominen, valtiotieteiden maisteri

Heikki Susiluoma, tutkija, yrittäjä

Risto Suvanto, varatuomari, KM

Jussi Särkelä, tietokirjailija

Hannu Taanila, toimittaja emeritus

Ilkka Taipale, dosentti

Vappu Taipale, dosentti

Heikki Takkinen, elokuvatuottaja, kansalaisaktivisti

Maiju Tawast, kulttuuritoimija

Liisa Tavi, laulaja

Heikki Tervahattu, FT, ekologisen ympäristönsuojelun dosentti

Esa Tulkki, lääkäri

Sanna Turoma, professori

Pirkko Turpeinen-Saari, psykiatri, tietokirjailija

Esko Turunen, FT, professori

Reija Tähtinen, taidemaalari

Päivi Uljas, filosofian tohtori

Risto Uljas, toimittaja

Marko Ulvila, tietokirjailija

Kai Vaara, FM, ekoyhteisöaktiivi

Tumppi Varonen (Valokainen), muusikko

Matti Vartiainen, professori emeritus

Marjatta Vehkaoja, valtiotieteiden maisteri

Hannu Vesa, maakuntaneuvos

Ulla-Maija Vikman, tekstiilitaiteilija

Telle Virtanen, toimittaja, eläkeläinen

Kaarlo Voionmaa, kielentutkija

Matti Vesa Volanen, emeritus koulutustutkija, PsT

Heikki S. Vuorinen, dosentti

Hannu Vuorio, kirjailija

Juha-Pekka Väisänen, käsitetaiteilija

Riitta Wahlström, KL, psykologi

Jyrki Yrttiaho, ex-kansanedustaja

Soran Zaki, opettaja, kääntäjä