Ydin 2/2016 paneutuu kirjallisuuteen ja historiaan sekä niiden merkitykseen yhteiskunnalle. Teatteriohjaaja Esa Leskinen puhuu uneksimisen tärkeydestä ja hyötyajattelun heikkoudesta. Brasilialainen kirjailija Jéferson Assumção puolestaan pitää kirjallisuuspolitiikan tärkeimpänä tehtävänä moninaisuuden puolustamista. Elina Liikanen kirjoittaa sisällissodan käsittelystä Espanjan kirjallisuudessa ja Hannu Reime siitä, millaista yhteiskuntaa sodan aikana yritettiin rakentaa. Aleksi Kuitusen ja Simo Ortamon artikkelit taas käsittelevät neuvostoajan merkitystä Liettuan kirjastoille sekä nyky-Viron mielenmaisemalle.
Ydin käsittelee myös Taiwanin ja Kiinan suhteita, Justin Trudeaun valintaa Kanadan pääministeriksi, Turkin tilannetta sekä Meksikon kadotettuja opiskelijoita. Iina Lievonen-Thapan kuvareportaasi näyttää, millaista on Kathmandussa vuosi maanjäristyksen jälkeen, ja lehden kulttuurijutuissa tarkastellaan, miten menneisyydestä voi puhua esimerkiksi teatterin keinoin.
Ydin 1/2016 paneutuu ihmisoikeuksiin eri näkökulmista. Professori Martti Koskenniemi muistuttaa, että ihmisoikeussopimukset ovat keskeisiä demokratian kannalta. Poliisi Thomas Elfgren on tutkinut pahimpia rikoksia ihmisyyttä vastaan Ruandassa ja entisessä Jugoslaviassa. Pakolaisavun Kaisa Väkiparta haluaisi kaikkein ymmärtävän, että pakolaiskriisi on ennen kaikkia sotaa ja ihmisoikeusloukkauksia pakenevien kriisi. Osama Al alouloun mukaan pakolaiskriisi on täysin Euroopan ratkaistavissa.
