Suomen kansantalous sotilasmenojen puristuksessa
Kauppatieteiden tohtori Eero Lehto Ydin-kolumnissaan:
Sotilasmenomme ovat kasvaneet 8,7 miljardiin euroon. Ne ovat nyt 2,5 prosenttia bkt:sta ja vuonna 2029 jo Naton edellyttämässä 5 prosentissa. Vuonna 2019 ne olivat vain noin 1,5 prosenttia.
Suomi ei kestä tätä varsinkin, kun olemme sulkeneet itärajan ja lopettaneet kaupan Venäjän kanssa. Julkisen talouden alijäämä on jo toista vuotta peräkkäin ollut yli 4 prosentissa bkt:sta eikä edes valtionvarainministeriö usko, että se painuisi EU:n edellyttämän 3 prosentin rajan alapuolelle seuraavan kahden vuoden aikana.
Suomen hävittäjähankinnan todelliset kustannukset tulevat myös yllättämään. Meille on uskoteltu 64:n F-35A-hävittäjän elinkaarikustannusten nousevan (vuoden 2021 rahassa) korkeintaan noin 16 miljardiin euroon. Tämä ei pidä paikkansa.
Norjan päivittämien kustannustietojen perusteella Suomen hävittäjälaivaston elinkaarikustannukset nousisivat 30 vuoden käytön aikana noin 42 miljardiin euroon. Tämä luku pitää vielä korjata ylöspäin oletetun inflaation mukaan. Se nousisi arviolta noin 35 prosenttia.
Suomen hävittäjähankkeessa mukana olleiden taloudellinen osaaminen on ollut heikkoa ja sotilaalliseenkin osaamiseen voidaan suhtautua varauksellisesti. Lennokkien ja ilmatorjunnan kehittyminen on tehnyt hävittäjät haavoittuvaisiksi, mikä rajoittaa niiden käyttöä.
Suomessa julkisuus tietenkin torjuu tämän näkökohdan. Kuitenkin jo ennen F-35 hankintaa eräät maavoimien upseerit arvostelivat hanketta tästä syystä. Näin kallis hävittäjälaivasto on näin pienelle maalle epätarkoituksenmukainen. Ruotsalainen Jas Gripen olisi ollut kokonaiskustannuksiltaan vain noin neljännes F35-laivastosta.
**
Puolustusmenojen nousun vaikutus muuhun yhteiskuntaan on kiusallista tietoa nykyisille ja edeltäville päättäjille ja etenkin hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Vasta nyt on saatu tuloksia tutkimuksista, jotka käyttävät laajaa paneeliaineistoja useista eri maista. Esimerkiksi (Luqman Saeed, 2025) puolustusmenojen bkt-suhteen kasvu yhdellä prosenttiyksiköllä supistaa talouskasvua 1,1 prosenttiyksikköä. Puolustusmenoilla on nimittäin taipumus syrjäyttää muita julkisia menoja, jotka ovat talouskasvulle tärkeitä.
Ulospääsy Suomen nykyisistä talousongelmista edellyttää ennemmin tai myöhemmin puolustusmenojen supistamista nykytasosta. Vähän pitemmällä aikavälillä tavoitteena pitäisi olla uudentyyppisten turvallisuusrakenteiden luominen.
Olisi irrottauduttava Naton sotilasrakenteista kohti YK-painotteista maailmanjärjestystä. Näissä oloissa sotilasmenoja olisikin jo helpompi supistaa ja keskittää voimavarat väestön elinoloihin ja ympäristöön. Rauha Ukrainassa voi myös tuottaa pienimuotoisen globaalin nousukauden, josta Suomikin voisi hyötyä.