Somalian apulaisulkoministeri Mahat Salad vieraili Suomessa lokakuun lopussa Pohjoismaiden Somaliverkoston perustamistilaisuudessa. Hän kertoi Ydin-lehdelle diasporan roolista Somalian jälleenrakennuksessa sekä kehityksen haasteista.

Miten pohjoismaisen somalidiaspora on vaikuttanut Somalian jälleenrakentamiseen?

Alkuvaiheessa keskushallitus oli riippuvainen somalidiasporasta. Täällä on paljon älykkäitä ihmisiä, jotka voivat palata Somaliaan ja tuoda osaamistaan. He voivat myös osallistua investointeihin. Somalia on hauras valtio, jossa on paljon mahdollisuuksia.

Minkälaisia esimerkkejä voitte antaa pohjoismaisen diasporan avusta jälleenrakennukseen? Suomen somalialaisia on mukana muun muassa Suomen ulkoministeriön rahoittamassa terveydenhuollon kehitysprojektissa.

Somaliassa on paljon projekteja, joita Suomi teki jo ennen sisällissotaa esimerkiksi tuberkuloosia vastaan. Suomalainen terveydenhoidon projekti toimii nyt Somalimaassa. Haluamme laajentaa sitä koko Somaliaan nyt, kun muuallakin on turvallista ja vakaata.

Mitkä ovat suurimmat haasteet Somalian kehitykselle al-Shabaab-islamistikapinallisten lisäksi?

Al-Shabaab ei ole enää suuri haaste. Haasteena on nyt valtion instituutioiden rakennus siirtymävaiheen lopussa. Somalia on siirtymässä ensimmäistä kertaa liittovaltiorakenteeseen, jota meillä ei ollut aikaisemmin. Meillä on yhteinen kieli, yhteinen kulttuuri ja yhteinen uskonto, eikä oikeastaan mitään eroja. Me pyydämme Pohjoismailta, etenkin Suomelta ja Tanskalta, apua liittovaltioinstituutioiden rakentamisessa ja väliaikaisen perustuslain tarkastamisessa.

Mikä on naisten rooli jälleenrakennuksessa?

Naiset ovat ensimmäisellä sijalla somalikulttuurissa, kun lukee kirjoja. Naisilla on hyvin keskeinen rooli poliittisessa prosessissa. He ottavat osaa Somalian instituutioihin. Heillä on 30 prosenttia parlamenttipaikoista ja heitä on hallituksessa. Mielestäni syrjintää ei ole, mitä tulee naisten asemaan.

Kuva Simo Ortamo.