Ei-valkoinen ja vierasniminen kohtaa Suomessa paljon arkipäivän rasismia, vantaalainen toimittaja ja radiojuontaja Koko Hubara kertoi Radio Helsingin haastattelussa keskiviikkona 25. helmikuuta. Hubara nosti kissan pöydälle Ruskeat tytöt -blogillaan, jota hän pitää Lily.fi -sivustolla.
Hubaraa on nimitelty kadulla ja kysytty, onko hän saanut lastenrattaansa ilmaiseksi. Lapsena aikuinen mies kävi häneen käsiksi ruokakaupassa ja syytti varkaaksi. Hubara on kohdannut arkirasismia niin kaduilla, työhaastatteluissa, baareissa kuin terveyskeskuksissakin.
– En itse herää aamuisin ajatellen, että mä olisin jotenkin puoliksi suomalainen tai ei-suomalainen tai ei-valkoinen tai värillinen tai ruskea, mutta mua muistutetaan siitä jatkuvasti joka paikassa.
Koko Hubaran isä muutti Suomeen ennen 1990-luvun lamaa. Koko itse on syntynyt ja asunut pääkaupunkiseudulla koko ikänsä.
– Kun isä tuli, oli aika myönteinen ilmapiiri ihan kautta Suomen.
– Ehkä se oli ensimmäinen lama silloin 90-luvun alussa, joka kiristi jonkun verran ilmapiiriä ja nyt taas uudestaan. Nyt taas huomaan, että tämä poliittinen lataus, mikä meillä on tässä maassa, on selvästi kiristänyt fiiliksiä katukuvassa.
Koko Hubara on lopen kyllästynyt arkipäivän rasismiin.
– En näe mitään syytä odottaa, että se muutos tulisi. Mulla on mennyt jo puolet elämästä siihen, että mä odotan sitä, että mut hyväksyttäisiin suomalaisena. Tai että ylipäätään suomalaisuuteen voisi sisältyä jotain muuta kuin valkoinen ihminen, jonka sukujuuret ovat vuosisatoja olleet täällä.
Podcast haastattelusta on kuunneltavissa Radio Helsingin sivuilla. Hubaran pitää blogia Lily.fi -sivustolla.